torstai 13. tammikuuta 2011

Kauppakassi

Tietokoneen kuvavarastoja siivotessani löysin blogia varten kuvaamani "kauppakassi"-kuvat. Tässä jutussa on tarkoitus hieman hahmottaa, mitä sapuskaa itse suosin ja kannan kassikaupalla kaupasta kotiin. Kuvat ovat marraskuulta, mutta kassin sisältö on pysynyt melko samana, vaikka tarpeen tullen teen rohkeasti muutoksia tiedon lisääntyessä. Vihannekset tietysti vaihtelevat vuoden ajan mukaan.

Hedelmäosastolta appelsiineja, sitruunoita ja luomuomenoita. Kuvassa näkyvä häkkyrä on omenanlohkoja Ikeasta. Äärettömän kätsy peli, ompulle vain huolellinen pesu, "raudoitus", kestää n. 10 sekuntia ja lapsille maistuvat välipalahedelmät ovat valmiit. Itse en ole vielä uskaltautunut kaupan omenoita syömään allergian takia.





Maito ja juustotiskiltä luomukevytmaitoa, luomupiimää, luomujugurttia, kevytviiliä, Välimeren Gouda- herkkujuustoa sekä fetajuustoa (sitä aitoa lampaanmaidosta tehtyä). Usein ostan ihan tavallistakin 1-2% Gefilus yms. piimää. Ja tietysti lähes aina raejuustoa, joka tästä puuttuu.



Kalaosastolta Silakkafileitä, savusiikaa ja savulohta.



Vihannesosastolta tomaattia, kurkkua, tilliä, basilikaa ja hunajamelonia.



Kuivatavarakaappiin: Spelttispagettia, jättimakarooneja ja fusillia (kaikki luomua & täysjyvää), Talkmuru-täysjyvämuroja, luomuspelttimannahiutaleita, luomuoliiveja, luomuoliiviöljyä, luomutomaattimurskaa ja luomuhernekeittoa.



Lisäksi manteleita, cashew-pähkinöitä sekä herkutteluun rapsiöljyllä ja merisuolalla käsiteltyä pähkinäsekoitusta. Vapaan kanan munia.



Lisäksi omasta takaa talomme kylmäkellarissa ja kaapeissa oli kuvausajankohtana: (kaikki itse viljeltyjä 100% luomua)

- porkkanoita ja väriporkkanoita
- punajuuria ja karamellipunajuuria
- retikoita
- lanttuja
- nauriita
- jättikurpitsa
- purjoa
- valkosipulia, punasipulia, keltasipulia ja salottisipulia
- 3 eri lajiketta perunaa, joku yleisperuna, jauhoista perunaa ja Rosamundaa
- chiliä, 4 eri lajiketta
- kuivattuja yrttejä ainakin 10 sorttia
- mummolan säilössä tomaatteja, joita käytettiin noin 50/50% kaupan tomaattien kanssa joulukuulle asti. Meillä kotona tomaatit ja sipulit menevät pilalle nopeasti, joten niitä on vain vähän kerrallaan kotivarastossa.
- pakastimessa: itsepoimittuja/isovanhempien poimimia mustikoita, mansikoita, puolukoita, vadelmia, punaherukoita ja mustaherukoita sekä mm. vihreitä papuja, fenkolia, raparperia jne.


Mitä muuttaisin ostoksissani, jos olisin varakas ja minulla olisi aikaa ruokashoppailla enemmän?

- Ostaisin kaikki mahdolliset tuotteet luomuna: vihannekset, hedelmät, pähkinät, siemenet, maitotuotteet, viljatuotteet jne. Tällä hetkellä kalleimmat luomut jäävät valitettavasti hyllyyn.
- Ostaisin aitoa kalaa vakuumipakatun kassikalan sijasta. Nyt ei ole yksinkertaisesti varaa maksaa 30-40€/kg kalasta.
- Ostaisin mahdollisimman paljon tuotteista lähiruokana paikallisilta tuottajilta. Pirkanmaan ja Tampereen alueella on valtava verkosto laadukkaita tuottajia.
- Ostaisin aina luomumunia

Kaikenlisäksi haaveilen omasta suuresta luomukasvimaasta & -puutarhasta, kasvihuoneesta, maakellarista yms. viljelyyn liittyvästä. Myös oma pieni maatiaiskana-kanala olisi ihana, mutta ehkä hieman työläs tietysti.

Keittiööni hankkisin kaikenlaisia ruuanlaittoa ja ekoilua tukevia laitteita ja vempeleitä mm. järeät monitoimikoneet kaikenlaiseen käyttöön, itujen kasvatusastiat, viljamyllyn jne. Minulla onneksi on jo kaksi vanhaa ja toimivaa monitoimikonetta, joilla pärjään oikeastaan ihan hyvin, laadukas pastakone (sain joululahjaksi!) ja patoja, pannuja ja kulhoja niin paljon, että olen uusien ostokiellossa mieheni toimesta.

Tulevaisuudessa haluaisin suuren keittiön:

- jossa olisi puuhella ja leivinuuni slowfoodin kokkailuun
- jossa olisi kunnollinen nollasta sataan kaasuhella arjen kiireeseen
- jossa ei lopu kaappitila (myöskään jääkaapista)
- jossa olisi rutkasti työtasoa jne.

Tästä kirjoituksesta voi päätellä, että olen kai aikalailla hurahtanut alaani. :)

maanantai 10. tammikuuta 2011

Hämeen viesti 2011

Pääsinpäs viivalle vaikeuksista huolimatta. Alkuviikosta vaivannut flunssa (taas) ja vielä kisoissakin näköä haitannut silmätulehdus eivät onnistuneet hyvistä yrityksistä huolimatta pilaamaan kuluvan vuoden kisa-aloitustani. Tosin opiskelijabudjettini meni vararikkoon ostaessani uudet urheilulasit suojaamaan verestäviä silmiäni. Olen silti tyytyväinen hankintaani, sillä nämä lasit käyvät myös soutuun kesällä. Ihkut pinkit Bliz:it Prismasta 49€. Mistään muusta (urheilu)kaupasta Tampereelta oli turha etsiä edes sopivia vaihtoehtoja, varsinkaan kohtuulliseen budjettiin sopivia, joten Prisma pelasti, niin kuin aina.


Itse hiihto sujui sangen mielenkiintoisissa merkeissä. Hiihdin Viialan Virin 2. joukkueessa toiseksi viimeisen osuuden eli naisten 5km vapaalla. Verkkasin kisaladun läpi ja totesin Valkeakoskelaisten ladun olevan erittäin huonossa kunnossa. Pehmeää möyhöä ja kiviä paikoitellen jopa enemmän kuin lunta. Kivien ropina vain kävi kun miesten 5km vaparin osuuden kärki pyyhälsi ohi minusta verkkakierroksellani. Verkassa olo tuntui tahmealta ja kauhulla ajattelin tulevaa kisaa. Joukkueen puolesta huonot suoritukset harmittavat aina tuplasti enemmän.


Itse kisassa ensimmäinen 2km lenkki laskettelurinteen puolella sujui ihan ok. Siellä myös latu oli paremmassa kunnossa. Kaupungin puolella hiihdetty 3km lenkki oli melkoista hakemista. Tuli lähinnä viiletettyä hirmuista alamäki-helikopteri-kuokkaa kaatumisen rajamailla muista tekniikoista viis, sillä en ole teknisesti todellakaan taitava hiihtäjä. Mieheni hiihtäessä vastaan ladulla ja kannustaessa, sain sentään hetkellisesti koottua tekniikkani kasaan välttyen isoimmilta haukuilta kotona. Kunto olisi antanut myöden ehkä kovempaankin vauhtiin, mutta teknisen puolen takia homma ei oikein pysynyt kasassa ja tehoja vuoti kohdasta jos toisestakin. Lopputuloksena olin osuudellani 14./19. häviten 5.08 kärkeen (1. Liisa Anttila). Tosin aikaero olisi painunut varmastikin alle 5min, jos en olisi joutunut pysähtymään viittä miljoonaa kertaa väistellessäni ylikapealla baanalla kärkijoukkueiden ankkureita (seliseli). Joukkueemme oli 18. joten paikka joukkueessa tuli lunastettua.


Kisasta sain pientä hiihtokipinää ja intouduin etsimään enemmänkin ns. normaalimatkojen hiihtokisoja, joihin voisi osallistua. Hiihtokisat toimisivat varmasti erinomaisina treeneinä kesän soutuja varten ja antaisivat ehkä uutta pontta hiihto- ja peruskestävyysharjoitteluun kuluvalle keväälle. Tarpeeksi pieniä kisoja, joihin kehtaisi lähteä mukaan tuntuu olevan vain hirmuisen vähän. Lisenssiä en aio lunastaa, joten peräkylien piirikunnallisten ja paikallisten seurojen seura-cup-kisojen haravoiminen jatkukoon. Yksi pidempi kisa on plakkarissa, mutta en ole päättänyt vielä varmaksi osallistumisesta.

Hiihtoterveisin