maanantai 30. syyskuuta 2013

Haaste: Lihaton Lokakuu

Eilen lenkillä keskustelimme hyvän ystäväni ja -treenikaverini kanssa Facebookissa villitsevästä Docventuresin Lihaton Lokakuu- haasteesta. 


 (kuva: facebookista)

Pienen eipäsjuupas-pohdinnan ja -keskustelun kautta päätimme koko perheen voimin haasteen vastaan. Tämä ei suurta muutosta tuo, sillä syön tällä hetkelläkin monta kertaa viikossa ruokaa ilman lihaa.

Täten haastan myös teidät blogin lukijat mukaan!

Hyviä pointteja Lihattoman Lokakuun puolesta:

Olen jo ravintoneuvoja-koulutuksessa tutustunut Finravinto-tutkimukseen (vanhempi versio), jonka mukaan suomalaiset syövät määrällisesti lähes yhtä paljon lihaa kuin kasviksia???!! 
Ei voi olla terveellistä :(

Lihansyönti nykypäivänä ei ole ekologista. Maapallon kestokyky ei riitä ruokkimaan lihalla koko väkimäärää, sillä yhden lihakilon tuottaminen aiheuttaa aiheuttaa jopa 15-kertaisen hiilijalanjäljen verrattuna moniin kasviksiin (papu, peruna, ulkona kasvatettavat vihannekset, marjat).

Lihansyönti nykypäivänä ei ole eettistä. Kaikkien tuotantoeläinten elinolot ovat suorastaan ala-arvoiset "hienoissa" jättinavetoissa, -sikaloissa ja -broilerihalleissa. Eläinten ystävänä ja luomumaatilan kasvattina tämä surettaa minua. Etenkin siat ja broilerit elävät lajilleen erittäin epätyypillisessä elinympäristössä. Ahtaat tilat, vääränlainen rehu ja lyhyt elämä ilman häivähdystäkään päivänvalosta kuuluu monen tuotantoeläimen normaaliin arkeen. Luomutuotannossa olevilla eläimillä olot ovat onneksi paremmat.

 Lihansyönti nykypäivänä ei ole terveellistä ja siitä pitkä virsi:

Syömämme liha ruokitaan mahdollisimman halvalla & paljon energiaa sisältävällä rehulla, joka ei ole lähelläkään eläimen luontaista sapuskaa. 

Pieni GMO-pläjäys tähän väliin, sillä asia on ollut jatkuvasti tapetilla:
Suomessa on vapautettu tänä vuonna geenimanipuloitujen raaka-aineiden käyttäminen rehuteollisuudessa ja suurin osa lihantuottajista ostaa halvempaa GMO-soijaa sisältävää rehua eläimille. 

Ihana kuva suomalaisesta ammusta, joka syö suomalaisella pellolla kasvatettua rehua on valitettavasti osa menneisyyttämme. Itse en ole ollenkaan vakuuttunut, että tämäntyyppinen jalostaminen ja kasvien perimän sorkkiminen on millään lailla terveellistä. Vaikutuksia pitkässä juoksussa on mahdotonta ennustaa nykyisen tutkimustiedon perusteella ja jenkeissä on havaittu jo rutkasti ongelmia pelkästään viljelyssä saati sitten ihmisten terveydessä.

Elintarvikkeissa yleisesti on ilmoitettava muuntogeenisten aineiden osuus, jos se ylittää 0,9%. Lihaa tämä ei koske, koska virallisen uskomuksen mukaan muuntogeeniset ainekset pilkkoutuvat tuotantoeläimen elimistössä. On kuitenkin havaittu monissa tutkimuksissa myös päinvastaisia tuloksia.

Tällä hetkellä suomalaisista isoista lihataloista Snellman (possu, nauta), Atria (broileri alk. 1.9.2013) ja Saarioinen (broileri) ovat antaneet lupauksen, että eivät käytä GMO-rehua. Pienemmistä lihataloista GMO-vapaita ovat Kivikylä, Pajuniemi ja Perniön liha. Luonnollisesti luomulihan tuotannossa GMO-rehua ei saa käyttää.  Muiden valmistajien kuin yllä ilmoitettujen tuotteissa voi olla käytetty GMO-rehua tai sitten ei, kukaan ei tiedä, luultavasti on, sillä kaikki suuret suomalaiset rehuyhtiöt käyttävät GMO-rehua tästä vuodesta eteenpäin.

Myös seuraavien valmistajien maitotuotteiden tuotannossa ei ole sallittua käyttää GMO-rehua: Valio, Satamaito, Maitokolmio, Arla Ingman ja ruotsista tulevat Arlan elintarvikkeet (Tanskassa Arlan tiloilla on sallittua käyttää GMO-rehua, Suomessa myynnissä esimerkiksi Arlan tanskalaisia juustoja). 

Jos haluat helpottaa arkeasi tee kuten minä ja allekirjoita lakialoite, jossa vaaditaan lakia geenimuunnellun raaka-aineen käyttämisestä ilmoittavaa merkintää lopputuotteisiin.

Punaisen lihan liiallinen syönti aiheuttaa terveysongelmia. Punaisen lihan päivittäisellä käyttämisellä on havaittu olevan yhteyksiä sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpään. Reilu käyttömäärät ovat yhteydessä erityisesti suolistosyöpiin. Virallisten suositusten mukaan sopiva enimmäismäärä olisi 300g/viikko, mikä kuulostaa järkevältä omaan korvaani.Tällä hetkellä sitä kuluu keskiverto-jamppaperusjampalla 200g/pvä!

Miten Lihaton Lokakuu onnistuu?

Kasvisruokakokkaaminen on mielestäni paljon helpompaa kuin lihan valmistaminen. Reseptejä on netti pullollaan ja tästäkin blogista löytyy muutamia. Hyviä proteiininlähteitä lämpimille aterioille lihan tilalle ovat esimerkiksi pavut, herneet ja linssit. 

Perinteisiä kasvisruokavalion kulmakiviä eli soijatuotteita hieman karsastan. Tavallista soijaa en laita suuhuni GMO:n vuoksi, luomua joskus harvoin. Kaikesta viljellystä soijasta maailmassa on tällä hetkellä jo 80% geenimanipuloitua ja luultavasti pian luomutuotantoa ei ole ollenkaan, sillä sitä on mahdotonta toteuttaa siementen hallitsemattoman leviämisen vuoksi. Soijan käytöllä on epäilty olevan myös monia muita haitallisia vaikutuksia elimistään, joten olen kokenut helpommaksi olla kokonaan ilman.

Papujen, herneiden ja linssien lisäksi hyviä proteiinin lähteitä ovat kananmunat, pähkinät & siemenet, kvinoa ja proteiinipitoiset maitotuotteet. 

Omaan ruokavaliooni aion hyväksyä myös vapaana kasvaneet kalat. Jos joku tarjoaa lihaa esimerkiksi kylässä, niin syön, mutta idea on, että itse en osta.

Raporttia & reseptejä tästä tempauksesta tulee myöhemmin lisää! :)

maanantai 23. syyskuuta 2013

Miten se kaikki onnistuu?

Tässä postauksessa ajattelin valottaa hieman arkeani kolmen lapsen kotiäitinä sekä tavoitteellisena urheiluhulluna. Tampereen SM-kisoissa jopa kuuluttajan toimesta ihmeteltiin, kuinka pääsin ja uskaltauduin viivalle näin pienen vauvan äitinä. Kaikki lähtee kotona vallitsevasta kannustavasta ilmapiiristä. Olen huomannut, että jaksan huomattavasti paremmin pyörittää arkea, hallitsen jollain lailla loputonta kotitöiden suota ja kestän kiukuttelevien lasten päivittäistä nahistelua hermostumatta, kun vain pääsen lenkille päivittäin. Kaksi lepopäivää peräkkäin alkaa jo kiristää pinnaa + tulee huono omatunto tekemättömistä treeneistä. Mieheni on onneksi huomannut saman seikan ja on ilmeisesti todennut pääsevänsä helpommalla lahjoittamalla minulle päivittäin lenkkiaikaa, kun vaihtoehtona on kestää aikuis-äkäpussin kiukuttelua.

Haluan omalla esimerkilläni kannustaa myös muita äitejä harrastamaan urheilua sekä hälventää äitiyttä harkitsevien urheilijoiden/ kuntoilijoiden pelkoja oman elämän lopullisesta häviämisestä äitiyden myötä. Omat haasteensa arkeen tuo myös se, että en ole ainoa urheilua harrastava perheessämme. Myös mieheni ja vanhin lapsemme harrastaa useita kertoja viikossa.

Äiti-urheilijan aakkoset ja öökköset

A Aikataulutus

Ajanhallinta lähtee hyvästä aikataulutuksesta. Oma tapani on merkata kaikki mahdolliset menot ylös, heti kun tiedän ne. Tämä helpottaa huomattavasti pitkäjänteistä suunnittelua. Kalenteriini on merkattu jo jopa ensi talven hiihtokisoja jne. Omasta puolestani voin sanoa, että lapsenvahti-avun tarvetta laskee huomattavasti se, että itse olen kesälajin urheilija ja mieheni talvilajin. Toisaalta kummankin ohjelmaan kuuluu kisoja ympäri vuoden. Joka viikonloppu suunnittelemme seuraavan viikon menot ja kiireisille päiville luon valmiiksi minuuttiaikataulun, jotta yllätyksiä ei tule. Jatkuvaa minuuttiaikataulua ei kukaan tietenkään jaksa, mutta sitä varten ovatkin lusmuilupäivät, joita on yleensä kerran-pari viikossa ja tällöin annan itselleni luvan kasata pyykki- ja tiskivuoria yms. Välillä meillä on viikkoja, jolloin olen monta päivää yksin lasten kanssa, tällöin on hankittava apuvoimia (kts. kohta L) hyvissä ajoin, jotta treenit onnistuvat. Myös treeniohjelma elää arkiohjelman mukana eli lepopäiviksi osuu usein miehen työreissupäivät.

B Baby Burnout eli suomeksi synnytyksen jälkeinen masennus (en tiedä onko tuo oikea käännös englanniksi, mutta anyway)

Jopa 10-15% synnyttäneistä äideistä (hurja luku!) sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Tätä sairautta voi ehkäistä ja hoitaa pysyttelemällä hyvässä fyysisessä kunnossa, mikä taas auttaa henkiseen hyvinvointiin eli liikunta on tärkeää niin raskaus- kuin synnytyksen jälkeisellä ajalla.

E Eskari ja kerhot yms.

Jos lapsia on useampia ja hoidat pientä vauvaa kotona, on useassa kunnassa tarjolla kunnallisia/ seurakunnan järjestelmiä tmv. tahon järjestämiä lasten päiväkerhoja. Itse olen kiikuttanut lapset pari kertaa viikossa kerhoon kolmeksi tunniksi (nyt isompi käy jo eskaria) ja painunut vauvan kanssa vaunulenkille. Lapset saavat tasokasta leikitystä, sosiaalisia kontakteja ja oppivat muuan muassa askartelemaan, joka on minun heikko kohtani lasten kasvatuksellisesti.

I Imetys

Vauvan luonnollisin ruokintamuoto on tietysti imetys, olen imetyksen vankka kannattaja ja puolestapuhuja, mutta se on asia erikseen. Imetys helpottaa huomattavasti arkea, kun pullojen ja maitojen lämmityksen kanssa askarteleminen jää pois. Vauva kannattaa silti opettaa syömään rintapumpulla pumpattua maitoa, sillä muuten voi olla hankalaa suorittaa pitkiä harjoituksia.  (kts. myös kohta N).Olen ollut myös viikonlopun harjoitusleirillä keskimmäisen muksun ollessa noin 7kk vanha (hän oli osittaisimetyksellä eli söi jo vähän muutakin ruokaa) ja imetys jatkui onnistuneesti leirin jälkeen.

K Koko perhe liikkuu

Lapset voi ottaa lenkille mukaan. Isoin muksu viihtyy hyvin jalkalenkeillä mukana pyöräillen. Samalla voin antaa laatuaikaa lapselle juttelemalla niitä näitä, kun kaksi muuta huomionvaatijaa ovat kotosalla. Pienempien lapsien kanssa lenkillä vaaditaan erikoisvälineitä kts. kohta V.

L Lapsenvahdit

Kaikki sopivat uhrit: isovanhemmat, tädit, sedät, siskot, veljet, kaverit & ystävät, kummit, jopa naapurit jne. kannattaa valjastaa silloin tällöin hyötykäyttöön eli lapsenvahdiksi. Itsellä on käynyt hyvä flaksi, sillä minulla on todella huippu lähipiiri (erityisesti kiitos äiti!) ja he vahtivat mielellään lapsiamme silloin tällöin ja joskus vähän liian usein (tai sitten he vain feikkaavat hyvin, että se on mukavaa puuhaa). Joskus olen maksanut jopa palkkaa parille nuorelle sukulaistytölle, kun he ovat vahtineet lapsiamme, jotta pääsen treeneihin.

M Motivaatio

Kun väsyttää niin turkasesti tai kaikki ärsyttää ja tekee mieli kaivautua soffatyynyjen alle, on parempi muistutella itseään ankarasti, missä se mieli kirkastuu. Jos edellisenä yönä on tullut nukuttua 4h puolen tunnin pätkissä voi itseään armahtaa ja vaihtaa tehotreenin rauhalliseen metsäkävelyyn. Hyvin harvoin lenkille lähtö on kaduttanut jälkeenpäin. Tavoitteiden, niin kilpailullisten kuin muidenkin asettaminen motivoi lähtemään lenkille silloinkin, kun ei huvittaisi. Kilpailuihin uskaltautuminen ei-niin-hyväkuntoisena on tärkeää, ainakin itselleni tulee yleensä valtava motivaatiopuuska myös huonosti menneiden kisojen jälkeen. Jos jää odottamaan hyvään kuntoon pääsemistä, jotta voi osallistua kisoihin, saa odottaa loppuelämänsä.

N Nukkuminen

Pienten lasten vanhemmilta voisi kysyä, että mitä se on? Meillä perheen pienin (5,5kk) nukkuu ja on nukkunut äidin kainalossa koko lyhyen elämänsä. Tällä hetkellä hän nukkuu keskimäärin 9-10h yössä 2-8:lla herätyksellä. Itse valvon yleensä illalla vielä hetken sen jälkeen, kun hän on nukahtanut. Isommat lapset ovat oppineet nukahtamaan ja nukkumaan omassa sängyssään läpi yön noin 8kk:n ikäisenä.

Omat, vauvasta johtuvat huonosti nukutut yöt, voin laskea yhden käden sormilla koko neljän kuukauden ajalta. Vauvan syöttäminen onnistuu hyvin minulta jopa nukkuessani. Neuvolassa ja jo synnytyssairaalassa on kauhisteltu yleisesti perhepedissä nukkumista, mutta itse en ole koskaan pyörähtänyt vauvan päälle, kai se on jotakin äidinvaistoa. Mielummin nukun näin ja herään selkä puuduksissa epäergonomisesta asennosta vauvan viereltä, kun nousen monta kertaa yössä syöttämään ja nukuttamaan vauvaa omaan sänkyynsä. Lähes poikkeuksetta vauva nukahtaa viereeni yöllä heti syönnin jälkeen tai syö puolinukuksissa, mutta jos yritän laittaa hänet omaan sänkyyn, hän herää nostamiseen ja aloittaa huutokonsertin välittömästi. Päiväunia meillä nukutaan enimmäkseen vaunuissa, siihen ei onneksi tarvita äidin välitöntä läheisyyttä.

O Oma aika

Paljon on sellaisia wannabe-äitejä, jotka perustavat elämänsä pelkästään lapsilleen ja pitävät sitä suurena ongelmana, jos joku haluaa tehdä uraa tai jotakin muuta äidiksi tulonsa jälkeen. En ole kovin kunnianhimoinen uran suhteen, mutta urheileminen on minulle tärkeää ja urheilullisten tavoitteiden toteuttamiseksi olen välillä itsekäs. Haluan edelleen hyvinvointi- ja liikunta-alan yrittäjäksi, mutta en perheen kustannuksella. Uskon, että urheileminen antaa enemmän kuin ottaa, siksi omaa aikaa omien ajatuksien kanssa on hyvä olla säännöllisesti. 

R Ruokailu

Kohdassa I, kävin läpi jo vauvan ruokailua. Yhtä tärkeä asia on oma ruokailu. Tästä kohdasta voisin kirjoittaa vaikka kirjan, mutta sanotaan nyt pari pääasiaa. Jo pelkästään imetyksen onnistumisen ja laadukkaan rintamaidon erittymisen kannalta on supertärkeää pitää huoli kunnollisesta ruokavaliosta. Terveellinen, runsas ja monipuolinen ruokavalio pitää yllä maidontuotantoa, pitää maidon ravinnepitoisuudet kohdillaan, auttaa itseä kehittymään ja palautumaan treeneistä ja ennen kaikkea auttaa jaksamaan arjen hässäkkää. Toisaalta hyvän ruokavalion noudattaminen vaatii aikaa kokkaukseen ja viitseliäisyyttä suunnitella ruokia, reseptejä ja kauppalistoja. Panostus kannattaa, sillä lopputulos jää  plussalle vaivannäköön nähden.


S Synnytyksen jälkeen

Synnytyksen kulku ja siitä palautuminen on hyvin yksilöllistä. Itse arvioisin päässeeni kohtuullisen helpolla, mikä osittain on omaa ansiotani, sillä olen ollut aina kohtuullisessa fyysisessä kunnossa, mikä auttaa asiaa huomattavasti. Synnytyksen jälkeiseen liikuntaan on melkoisesti ohjeita tarjolla ja yhdistävä tekijä niissä on se, että hyssytellään ja suorastaan pelotellaan riskeistä ja komplikaatioista. Harvemmin neuvolastakaan saa mitään aktiivisuuteen kannustavia ohjeita. Ainakin omakohtaisella kokemuksella Tampereen ja Kangasalan neuvoloista paremminkin toppuutellaan, että älä vaan väsytä itseäsi edes ajattelemalla mitään liikuntaa.

Mielestäni pitäisi enemmän kannustaa äitejä liikkumaan, jotta yhdeksän kuukauden ajan romahdutettu fyysinen kunto ei rapistuisi edelleen raskauden jälkeen ja raskausaikana hankittu rasvamassa ei jäisi lopullisesti vyötärölle. Tottakai pitää ottaa huomioon, että raskaus ja synnytys on kova kokemus kropalle, mutta väittäisin, että vielä kovempaa on se, että sama suunta kohti kuilunpohjaa jatkuu vielä useita kuukausia synnytyksen jälkeen.

Omaa kroppaa kuunnellen voi aloittaa treenaamisen, vaikka seuraavana päivänä synnytyksestä. Ensimmäinen harjoitus voi olla 15min hidasta kävelyä vaunuja lykkien. Moni ei tätä edes harjoitukseksi laske, mutta synnytyksen jälkeen tärkeintä on liikkeelle lähteminen. Ensimmäistä keskivartalojumppaa tehdessäni huomasin, että pari kierrrosta suunnitellun kolmen sijasta riittää, enkä jäänyt märehtimään suunnitelman muutosta sen kummemmin, kuten tavallisesti olisin tehnyt. Seuraavalla kerralla sitten enemmän jne.

Pitää myös muistaa, että kroppa raskauden jäljiltä ei tunnu omalta ja esimerkiksi soutaminen, ylämäkien pyöräily ja moni muu juttu tuntui sangen eksoottiselta, vaikka ei haitallista millään tavalla ollutkaan. Oman kropan kuuntelussa on tärkeää mieltää, mitä kannattaa oikeasti jättää väliin ja mitä voi tehdä, vaikka se ei ihan kaiken taiteen sääntöjen mukaan menisikään.

U Urheiluliivit

Tämä on äitiurheilijalle, varsinkin imettävälle sellaiselle, tärkeä osio. Maidonnousun aikaan heti synnytyksen jälkeen on parempi vain välttää sellaista liikuntaa, mikä aiheuttaa kivuliaita tuntemuksia etumuksessa. Maidontulon tasaannuttua on tärkeää löytää mahdollisimman tukevat, mutta silti puristamattomat urheiluliivit. Ilman kunnollisia liivejä on kaikki pomputtava urheileminen suoranaista kidutusta.

Liivit eivät saa puristaa, sillä silloin on olemassa rintatulehduksen vaara, jos tiehyeitä pääsee puristumaan tukkoon asti. Rintatulehdus muuten sattuu enemmän kuin itse synnytys, joten suosittelen ottamaan asian vakavasti. Ainakin ensimmäisten kuukausien ajan liiveihin olisi hyvä mahduttaa myös liivinsuojat ja talvella esimerkiksi hiihtäessä rinnanlämmittimet. Kylmettyminen on toinen asia, joka saattaa edesauttaa rintatulehduksen syntymistä. Itselläni on käytössä kaksin kappalein Shock Absorber Max Sports Bra- liivejä ja soututreeneissä H&M:n vuorattu pehmeä urheilutoppi, joka ei hierrä kainaloista käsien tehdessä laajaa liikettä, kuten taas ensin mainitut liivit tekevät.

V Välineurheilu

Lasten kanssa harrastaminen on mukavaa. Vauvat yleensä tykkäävät hirmuisesti nukkua, kun menopeli heiluu ja tutisee. Meillä kaikki ovat viihtyneet mainiosti vaunuissa ja vaunulenkkeily on ollut isossa osassa etenkin ekan muksun ja nyt myös tämän kolmannen kanssa. Ekalla ja keskimmäisellä on sen verran vähän ikäeroa, että vaunulenkkeily ei onnistunut ilman kaksosvaunuja.

Meillä on tällä hetkellä Baby Jogger F.I.T.- juoksuvaunut, joissa pienelle vauvalle on kova vaununkoppa erikseen. Vaunut toimivat superhyvin niin lenkillä kuin arjessa. Kunnollisiin vaunuihin kannattaa panostaa, jotta lenkkeily ei ole siitä kiinni. Toisekseen meidän Babyjoggerit olivat huomattavasti keskimääräistä vaunujen hintaa edullisemmat.

Pienille lapsille on olemassa myös pyörän peräkärryjä ja hiihtoahkioita tai jopa kombisettejä, joista saa lisäosilla vaunun lajiin kuin lajiin (Fjellpulken, Chariot). Meillä on käytössä vaunujen lisäksi vauvan kantorinkka, joka antaa mahdollisuuksia tehdä esimerkiksi polkuvaelluksia tai lähteä hiihtokisoissa kannustamaan umpimetsään. Sopivat välineet hankkimalla saadaan taas muutama tekosyy liikkumattomuudelta poistettua :)

Nämä olivat tietenkin omia mielipiteitäni ja tapojani tehdä asioita, mutta toivon, että tästä olisi hyötyä & vinkkejä myös muille!

Loppuun ajattelin vinkata muutaman superäidin:

Simone Niggli, suunnistus, kolmen lapsen äiti, moninkertainen maailmanmestari
Riitta-Liisa Roponen, maastohiihto, yhden lapsen äiti, kansainvälisen tason hiihtäjä ja arvokisamitalisti
Kirsten Van Der Kolk, soutu, kahden lapsen äiti, voitti mm. olympiakultaa ensimmäisen lapsen jälkeen
Paula Radcliffe, maraton-juoksija, kahden lapsen äiti, mm. maratonin ME-nainen, jatkoi uraansa myös lastensaannin jälkeen.


Ekan muksun kanssa tuli kulutettua vaunun renkaita varmasti eniten :) historiallinen kuva vuodelta 2008






torstai 19. syyskuuta 2013

Kauppakassi osa II

Viimeksi ruokakaupassa käydessäni tuli niin hyvät & terveelliset ostokset, että sain idean napsia parit kuvat ja tehdä ostoskassijutun taas jälleen. Edellisestä kerrasta tosin on jo aikaa. Kauppareissu-päivä oli sunnuntai, joten sai käyttää hieman luovuutta varsinkin lihahyllyllä, sillä siellä ei ollut kuin muutama hassu paketti tavaraa jäljellä.


Hedelmäosastolta mukaan valikoitui:
- avokadopussi, tavallisia (avokadojen kohdalla ei ole suurta merkitystä tuotantotavalla tavallinen versus luomu)
- luomuappelsiineja
- luomuomenoita
- luomubanaaneja


Pähkinäsetit:
- Cashew-pähkinöitä, näitä meillä menee noin 0,5kg/vko :D
- Pekaanipähkinöitä
- Saksanpähkinöitä


Kuivahedelmät ja suklaajutut:
- Kaakavoita ja mulperimarjoja raakasuklaaseen, siihen meni näiden lisäksi myös raakakaakaojauhetta, kaakaonibsejä, kylmäpuristettua kookosöljyä sekä hunajaa. Oli parasta suklaata mitä koskaan :P
- Cayenne-suklaata, hyvää ja tulista ennen kaikkea, tämä oli heräteostos, maistuu erityisen hyvältä Clipperin Indian Chai teen kaverina
- Kuivattuja luomumangoja, tämä pussi tyhjeni heti neljän ahneen possun suihin
- Luomuluumuja, luumut kannattaa ostaa aina luomuna, sillä tavalliset ovat yleensä rikitettyjä

Kuivahedelmiä meillä näen yleensä vain kauppakasseja purkaessa, sillä ne kummasti häviävät hyvinkin nopeasti...


 Protskuosasto:
- Perusjauhelihaa, luomuhylly oli tyhjä
- Vapaankananmunia
- Naudanpaisti Alesta, tästä tehtiin paahtopaistia, josta riitti syötävää useammaksi päiväksi
- Raejuustoa, maitotuotteita en ole taas kauheasti käyttänyt viime aikoina, lähinnä juustoja ja tunnustan olevani raejuustoaddikti.


Rehuosasto:
- Rehuosasto näyttää vähän apaattiselta, (mutta siihen on syynsä, kts. alla): hapankaalia, muutama tomaatti, paprika, kurkku, purjo ja pari salaattia.

Jääkaapin jämävihanneksilla + kuvassa olevilla ostorehuilla + oman takapihan antimilla (tomaatit vaihtelevasti kypsymisen mukaan, kaikki mahdolliset yrtit ja viimeiset avolavasalaatit) oli tarkoitus tulla toimeen muutama päivä, kunnes saamme appivanhempieni mukana terveiset heidän ja isovanhempieni kasvimailta. Ja ne olivatkin aivan huikea setti eilen heidän tullessa kylään!

 En jaksanut kuvata tuliaisia, sillä niiden purkaminen oli jo ihan oma hommansa, mutta tässä listaa:

- 2x 20l muovipussillinen omenoita
- 5l kanisteri omena-porkkana-appelsiinimehua, itsepuristettua, ei lisättyä sokeria
- 20l muovipussillinen porkkanoita ja punajuuria
- törppö kuivattua tilliä
- 2l kuivattuja omenarinkuloita
- 2x2l törppöä omenahilloa
- 20l muovipussillinen marjoja ja sieniä: kanttarellia, tattia, mustikkaa, vadelmaa, mustaherukkaa, TYRNIÄ, nam sitä on odotettu.

Onneksi meillä on taloyhtiössä vanhanajan kylmäkellari ja huushollissa kaksi pakastinta. Nyt saa taas urakalla syödä marjoja, jotta saadaan pakastimeen tilaa, sillä olemme haaveilleet isomman lihapaketin hankkimisesta joko luomunautaa tai luomulammasta. 

On aika nautiskella sadonkorjuuajasta, kaupoissakin on mahtavat valikoimat kauden tuotteita, jos ei omista näin ihania & anteliaita sukulaisia :)

maanantai 16. syyskuuta 2013

Rikkonaisia viikkoja

Tässä vaiheessa syksyä olisi mukavaa päästä treenaamisen makuun, varsinkin kun on ollut ihania ilmoja ja olisi aikaakin, sillä olemme koko perhe kotosalla kuluvan viikon. Huono putki alkoi sormiepisodista jatkuen flunssalla ja päättyen ampiaisenpistoon.

Jokavuotiseksi perinteeksi muodostunut syysflunssa on alkanut jurppia. Ennen lapsia tai tarkemmin sanottuna ennen päivähoitoa/ kerhoja/ eskaria en juuri sairastellut. Nykyään lasten kautta saa kaikenmaailman superpöpöt ja vähintään joka toinen tauti tulee itselle. Oman flunssani jälkeen molemmat lapset saivat enterorokon, jolta onneksi säästyin. Näytti sen verran kivuliaalta taudilta rakkuloineen, että sääliksi kävi lapsukaisia. Toisaalta mielummin kipeitä muksuja hoivaa itse terveenä kuin sairaana.

Viime maanantain iltarasteilla minua pisti amppari. Kirmasin radan loppuun  ja löysin sen pirulaisen trikoiden sisäpuolelta autolle palatessa. Hyvästä kotiensiavusta huolimatta pistos ärtyi ja jouduin hankkimaan lääkäristä antibioottikuurin, jotta jo melkein parikymmentäsenttiseksi levinnyt sinipunakirjava kutiseva paukama saatiin aisoihin. Lääkäri määräsi myös treenikiellon, jota olen tosin vapaasti soveltanut tuntemusten mukaan.

 Antibioottien syömistä yritän välttää viimeiseen asti. Erään tutkimuksen mukaan voi mennä jopa kaksi vuotta, että suoliston bakteerikanta palautuu normaaliksi kuurin jälkeen. Suurin osa ihmisen vastustuskyvystä on näiden ns. hyvien bakteerin varassa, joten vaara kierteestä alkaa olla jo todellinen omalla kohdallani.

Muutamia neuvoja antibioottikuurien varalle:

Kuinka pystyn auttamaan elimistöäni antibioottien jyllätessä?

- Minun tapauksessani antibiootit otetaan kolme kertaa päivässä ja en ole saanut niistä kummempia vatsaoireita, kun otan ne aina aterian yhteydessä.
- Illalla viimeksi ennen nukkumaan menoa otan kolme kapselia Bioteekin Probioottiplus- maitohappobakteereita ja 2 kapselia Biolatte Boulardii- valmistetta.

Probioottiplussa sisältää neljää eri maitohappobakteerikantaa ja bakteereiden selviytymistä helpottavia aineita. Erään tutkimuksen mukaan Probioottiplussan kantojen aktiivisuus on jopa 90% vuoden kuluttua parasta ennen- päiväyksestä. Toinen hyvä Suomesta saatava maitohappobakteeri-valmiste on Biolatte Original.

Biolatte Boulardii- valmiste sisältää saccharomyces boulardii- hiivaa, joka on bakteerien tavoin suoliston normaaliflooraan kuuluva probiootti. Saccharomyces boulardii- valmisteita suositellaan erityisesti käytettäväksi antibioottikuurien yhteydessä, tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä (Crohnin tauti, haavainen paksunsuolentulehdus) sekä erilaisissa ripulitaudeissa mm. turistiripulin hoitamisessa. Hiiva-allergikot eivät saa tuotetta käyttää.

Oleellista kaikkien probioottien käyttämisessä on ajoitus. Probiootit otetaan illalla ennen nukkumaanmenoa, tyhjään vatsaan ja reilusti viimeisen antibiootin ottamisen jälkeen. Samanaikaisesti tai jopa ennen antibiootteja otettuna kasvaa riski, että antibiootit tuhoavat probiootit ennen niiden kiinnittymistä. Probioottien käyttö kannattaa aloittaa heti, kun antibioottikuuri alkaa, mutta probioottikuuria olisi hyvä jatkaa vähintään kuukauden ajan anbioottikuurin päättymisestä. Todennäköisyys suolistoflooran palautumiseksi kasvaa, kun bakteerikannan palautumista edistetään riittävän pitkän aikaa antibioottien jo poistuttua elimistöstä.



 Treenipäivikset:

VKO 35

ma- lepo
ti- sairaspäivä, leikkasin sormeeni veitsellä
ke- pyöräily PK 1h10min
to- pyöräily 20min- suunnistus B-rata Kisapirtti juosten VK 1h15min- pyöräily 15min yht. 1h50min
pe- juoksu 45min PK
la- sauvarinne 6x 3.20min VK, pal 3.30, verkat 20+25min yht. 1h25min
su- pyöräily PK- 2h

yht. 7h5min (Sprintti-SM jäi väliin sormivamman takia)

VKO 36

ma- vaunulenkki JK (juoksu-kävely) PK 1h35min -> iltapvällä flunssainen olo
ti- flunssa
ke- flunssa
to- flunssa
pe-30min JK alamäet juosten, ihan hyväntuntuista + sykkeet ok
la- 60min pyöräily vauhtileikittelyä PK-VK, ei varsinaista tehotreeniä vielä, vaan tunteen mukaan!
su- pitkä pyörälenkki 2h45min PK-

yht. 5h50min

VKO 37

ma- suunnistus Matkajärvi 5km, melko hankala rata, parit isot pummit, amppari pisti, 1h20min VK+
ti- sairas päivä (ampiaisen pisto tulehtui)
ke- sairas päivä, lääkärireissu -> treenikielto
to- sairas päivä
pe- sairas päivä
la- sairas päivä
su- 2h sauvakävelylenkki rauhallisesti, PK-

yht. 3h20min

Olipas hauska leikkiä uudella kuvankäsittelyohjelmalla. Toisaalta ihmeitä ei saa aikaan ohjelmallakaan ja valitettavasti blogi kärsii edelleen kuvien heikosta laadusta. Ja uudet urheiluvehkeet ajavat kyllä järkkärin edelle, joten sorry! :)

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Uudet tuulet

Soutajan vuosi vaihtuu aina syksyllä. Itse harrastan toki muitakin lajeja monipuolisesti, mutta ainakin toistaiseksi vuosiohjelmani rakentuu soudun mukaan. Kisakausi on kesällä ja kaikki muut kisat ja testit ympäri vuoden toimivat hyvinä kovina treeneinä. Nykyään suosin laadukkaan harjoittelun linjaa, mikä tarkoittaa sitä, että treeneissä tehot pysyvät maltillisina ja harjoituksissa vältän maksimi-teholla suorittamista.

Maksimitehoisina harjoituksina sen sijaan toimivat kilpailut ja testit, joita ripottelen ohjelmaan läpi vuoden sopivin väliajoin. Säännöllinen kilpaileminen pitää tatsin yllä kropassa ja kilpailut maksimiharjoituksina ovat laadukkaita, sillä numerolappu rinnassa tulee annettua aina kaikkensa (ainakin yleensä). Treeneissä voi olla yksin vaikea piiskata itseään riittävän koville ilman "hyvää" syytä. Ja toisaalta voi olla hankalaa kontrolloida rasituksen tasoa, jos joka kerta tulee perus-VK-treeneissä "pikkuisen" kokeiltua kuinka kulkee.

Syksyn viikko-ohjelman suunnitelma näyttää pääpiirteittäin seuraavalta:

Aamupäivisin viikolla:

- 2x/vko: vaunulenkit tai kahvakuula-jumppa, luultavasti enemmän vaunulenkkejä ja vähemmän kahvakuulaa. Inhoan jostain syystä kotijumppaamista, salilla ei ole vastaavia ongelmia lihaskuntotreeneissä.

Varsinaiset treenit 6-7x/vko, 1 lepopäivä:

- 2x/vko vesille lokakuun loppuun asti, jolloin kelit yleensä kylmenevät liikaa ja joutuu pukeutumaan ihan tönköksi = ei hyvä, sairastumisriski kasvaa), teho PK

- noin 1x/vko suunnistus riippuen missä rastit ovat (en lähde esim. Ylöjärven takametsiin asti), teho VK

- 1x/vko tehotreeni sauvarinne/suo, monipuolisesti PK+ teholta aina ANK-teholle asti (varoen ylittämästä kynnystä)

- 2-jakoinen perusvoimapunttitreeni, sarjat ja toistot 3x12. Ensimmäinen päivä on omistettu jaloille, vatsalle ja rinnalle, toinen päivä käsille, olkapäille ja selälle. Punttijutuista voin kertoilla lisää myöhemmin.

Punttikuviot ovat ainoa osa-alue, jonka olen alustavasti suunnitellut koko seuraavan vuoden eteenpäin. Punttiohjelmia on 5 erilaista ja ne ovat hyvin erityyppistä verrattuna toisiinsa. Ohjelma vaihtuu noin 6-9 viikon välein riippuen ohjelmasta (rankka kestovoima-jakso on lyhin) ja viimeinen ohjelma on kisakauden ylläpitävä punttiohjelma, joka jatkuu luonnollisesti läpi koko kisakauden ajan. 

2-jakoista ohjelmaa en ole ennen noudattanut ja siksi se onkin nyt ohjelmassa tässä ensimmäisessä jaksossa. Olen tehnyt useamman vuoden itselleni aina samantyyppisiä ohjelmia perustuen samoihin liikkeisiin vain pienin muutoksin ja nyt tuntuu sopivalta hetkeltä repäistä ja muuttaa systeemiä reilusti, jotta saadaan uusilla ärsykkeillä kehitystä aikaan.

Punttireissuihin sisältyy myös keskivartalon jumppapumppaa, joka on vähiten vastenmielistä salilla tehtynä.

- 1 piiiiiitkä lenkki/vko. Laji vapaa & yhdistelmät sallittu. Tarkoitus on jauhaa pitkään ja hiljaa, mielellään kaveriporukassa :)  teho PK-

- Syyskuussa on ohjelmassa yksi kotileiriviikko, jolloin tarkoitus on jauhaa aamua-iltaa määrää ja kovaa. Tietenkään tämä yksi viikko ei paljoa paina kokonaisuudessa, mutta on hyvä antaa taas erilaista ärsykettä. Ja koska viikko on lyhyt aika, voi huoletta antaa mennä urku auki, ylikunto ei ehdi puraista (toivottavasti) noin lyhyessä ajassa.

- Marraskuun alusta avovesikauden loputtua on tarkoitus siirtyä ergolle ja samalla siirtää tehoharjoitukset (sauvarinne/suo, suunnistus) ergolla tehtäväksi. Tällöin vapautuu pari PK-lenkkiä muille lajeille, jotka voivat olla mm. juoksu, maastopyörä, sauvakävely, huonolla kelillä vesijuoksu jne. 

- Hiihto on tarkoitus aloittaa marras-joulukuun vaihteessa, jolloin olemme 2 viikkoa lumileirillä. Toivottavasti myös etelässä pääsee hiihtämisen makuun leiriltä palatessa. 

- Kovien ja kevyiden viikkojen jakaminen ohjelmaan menee luonnollisen ajankäytön mukaan. Kiireet ja lapsenvahtipula luovat itsestään kevyitä viikkoja silloin tällöin. Vastaavasti taas muulloin pyrin harjoittelemaan melko kovan ohjelman mukaisesti.

Syksyn ohjelman riskianalyysi:

- Kelit torpedoivat soututreenejä. Kovassa syysmyrskyssä pitää jaksaa kaivaa motskaria vaihtoehtoisiin treenimuotoihin ja tyytyä vaihtamaan suunnitelmaa lennossa (kts. alas). Kelillä kun kelillä vedetään- asenne saattaa kostautua sairastumisena.
- Edellisestä kohdasta johdantona -> Sairastumiset. Flunssat, tapaturmat jne. Pitää yrittää pysytellä hengissä ja terveenä. Toivottavasti leiriviikot olisin terveenä, sillä sairastuminen väärään aikaan vasta ottaisikin kaaliin ja söisi naista.
- Punttiohjelman 2-jakoisuus ei toimi käytännössä. Yksikään puntti ei saa jäädä väliin tai punttien rytmitys sekoaa. Pitää suunnitella aikataulut hyvin etukäteen ja pyöritellä viikonpäivät paikoilleen.
- Pitää pystyä olemaan kuin kameleontti. Vaihtaa suunnitelma A beehen ja B ceehen, loputtomalla syötöllä masentumatta. Tämä on ollut aikaisemmin ongelmani. Jos superhypermegahianosti suunnittelema treenini ei onnistukaan pikkurillin venähdyksen takia, pitää silti torpata soffan nurkka tekemällä vaikka yhden toimivan jalan kyykkyä.
- Kunnianhimoiset suunnitelmani kaatuvat perusarkeen. Kotityöt lisääntyvät itsekseen tai vauva päättää muuttaa vuorokausirytmin päinvastaiseksi. Pitää yrittää pidellä kaikki arjen langat hallussa. 

Eiköhän se siitä suttaannu, tätä ohjelmaa on hiottu keväällä vauvanodotuksen täyteisinä päivinä monien viikkojen ajan. Luulisi sen olevan sen kaiken ajatustyön jälkeen jollain lailla toimiva!