torstai 27. helmikuuta 2014

Hiihtolomalainen

Itse olen tietenkin hoitovapaalla eli kansankielessä kotona "lomalla" koko ajan, mutta tällä viikolla on ollut luksusta arjessa, sillä mieheni lomailee töistä ja lapsilla on lomaa myös eskarista/ kerhosta ja harrastuksista. Samat kotityöt pyörivät hela tiden, mutta ei tarvitse herätä kellon kanssa (jos automaattista ihmisherätystä ei lasketa) ja mikä parasta saa treenata kaksi kertaa päivässä. :)

Hiihtokausi alkaa olla taputeltu. Pari viimeistä lenkkiä tuli tehtyä melko haastavissa tykkilatu-olosuhteissa. Jäinen ja likainen baana ei houkuta, vaikka siellä vielä pääsee hiihtämään ja jo onnettomuusriski on iso, kun mamu koheltaa jäätiköksi aurattuja alamäkiä. Viimeiset lenkit hiihdin pertsaa ja sain huomata, että täksi kaudeksi hankittu peltonen on ihan supertörkyliukas vesikelillä. Terrierin lailla latuun tarrautuvista liistereistä, kunnon mätövesikelistä ja voitelemattomuudesta huolimatta suksi luisti ihan hullun lailla. Toivottavasti ensi vuoden hiihtokisoihin osuu vesikelejä ;) 

Hiihtokilometrejä sain kasaan aika tasan 500km. Ihan ok suoritus, kun tonni oli tavoitteena ja kausi kutistui käytännössä puoleen ajallisesti sekä kisat, joista olisi tullut melkein 90km jäivät molemmat vetämättä. Hassua, että suurin osa massahiihdoista on peruttu ja jopa Vuokatin korkeudella taistellaan lumettomuuden kanssa. Kotona pääsin hiihtämään vaivaiset kolme lenkkiä lumikolaladulla :( Loput kilometrit tuli lapinleiristä ja Kaupin tykkiladulta. 

Harmittaa ihan vietävästi tällainen talvi ja vielä enemmän harmittaa puoliskoni puolesta, joka harrastaa hiihtoa enemmän & vähemmän tosimielellä. Yksi iso unelma on itsellänikin hiihtää joskus peruskansallisia kilpaa 10 tai 15 (?) vuoden tauon jälkeen. Tuntuu, että Hämeen viestin hiihto teki kropalle ja kunnolle hyvää ja hiihto nyt yksinkertaisesti on vaan älyttömän kivaa. :) Tulevaisuus näyttää nähdäänkö minua ladulla vai ei.. Kunnon kohotusta ja laskutekniikkatreeniä tarvitaan ainakin reilusti ennen moista koetusta. 


Lohduton näky meidän hiihtostadionilta. Harmittaa myös lasten puolesta, kun eivät ole päässeet hiihtämään oikein koko talvena :/ 
 

Nastalenkkareille on ollut käyttöä..


Hiihtobaanaa Kyötikkälän sprinttilenkiltä


Herkkuateria hiihtolomalaisille: itsetehtyjä tattarisämpylöitä, luomujauhelihapihviä, majoneesia, ketsuppia, sinappia, suolakurkkua, salaattia, tomaattia & cheddarjuustoa. Kaali-porkkana-coleslaw, kastike turkkilaista jogurttia ja aurajuustoa. 


 Viime viikonloppu starttasi tuplapiirinmestaruudella, jossa olimme kannustusjoukkoina koko perheen voimin. :) Vanhimmalle muksulle on iskenyt hirveä treeni-kisa-lenkkeily-innostus eli esimerkin voima on huikea. Toistaiseksi olemme kuitenkin hieman toppuutelleet häntä ja ottaneet silloin tällöin treeneihin mukaan. Ei  seitsemänvuotiaan tarvitse vielä kaikenmaailman treenejä & kisoja kiertää :D




perjantai 14. helmikuuta 2014

Ihanaa ystävänpäivää!

Täällä vietetään ystävänpäivää mukavissa merkeissä. Pikkuinen on jo kohta viikon nukkunut yönsä ja on iloisella tuulella vesirokosta ja hampaiden tulosta huolimatta. Meillä on tosiaan vesirokko käynyt kaikki lapset läpi (alkaa olla jo onneksi parempaan päin) ja tarttuipa se ystäväperheenkin lapsiin, joten jouduimme perumaan viikottaiset leikkitreffit ja olympiakisastudion. Harmitti muuten vietävästi Iivon tippuminen pronssilta :/

Aamupäivällä leivoin kakun ystävänpäivän kunniaksi. Terveyskakku maistui aivan älyttömän hyvältä. Pohja sisälsi: kananmunaa, luomuruokosokeria, luomukermaa, mantelijauhoa, ruokasoodaa, reilusti luomuporkkanaraastetta, luomuvoita, ceylonkanelia, inkivääriä ja kardemummaa. Kuorrutteeseen tuli mascarpone-juustoa, appelsiinin raastettua kuorta ja puristettua appelsiinimehua, hieman tomusokeria ja vaniljasokeria. Nam! Myös itse siis söin tätä pikkuisen palan, vaikka siinä sokeria onkin.

Illalla ohjelmassa on leffaan & ravintolaan syömään meno puolisoni kanssa. En edes muista, koska ja missä olemme viimeksi olleet kahdestaan. Kiitos äiti, että tulet lapsenvahdiksi! :) 

Hyvä fiilis näin lepopäivänäkin. On tullut treenattua paljon ja kovaa viimeisen parin viikon aikana, joten tällainen rentoutumispäivä tekee hyvää :)


torstai 13. helmikuuta 2014

Kasvishurjastelua

Olen hehkuttanut vihannesten reilua lisäämistä (taas) ruokavalioon. 

Kuinka se sitten helposti onnistuu? 

No tietenkin lisäämällä niitä ruokaan rutkasti ja rakentelemalla mitä erikoisempia salaatteja ja tuorekasvislisukkeita. Olen mestari bongaamaan esimerkiksi lehdistä kasvisruokareseptejä. Pienellä muokkaamisella olen kehitellyt monia arkiruokalistaan jääneitä suosikkeja.

Täältä pesee:


Uunissa haudutettua Tandoorikanaa, valmiswokkivihanneksia & riisiä. 

Talvella käytän lähes viikottain pakastekasviksia ruoanlaitossa. Tutkimuksissa on todettu, että nopeasti säilötyissä ja nopeasti sulattaessa vitamiinipitoisuudet ovat jopa parempia, kun vastaavissa kauden "tuoreissa" kasviksissa. Yritän valkata aina kotimaista, jos on mahdollisuus, mutta wokkijuttuja ei oikein ole valikoimissa :/


Luomuhernesoppaa sinapilla, perus torstai-ruoka talvella. Maailman yksinkertaisin ruoka ja superherkkua, tähän versioon olen laittanut ison rasiallisen pakastettua luomujoulukinkkua. Vielä on yksi rasia laskiaissoppaan säilössä. Hyvää kinkun tuunausta :)


Jälkkäriksi ternimaito-täysjyvämannaspeltti-pannaria, mansikoita, verigreippiä ja mandariinia. Onni on sukulaiset, joilta saa silloin tällöin ternimaito-tuliaisia. Maatilan kasvattina olen päässyt jopa tottumaan tähän herkkuun lapsuudessani.

Kevyt lounas ennen treeniä. Joskus joutuu hassuun aikaan lenkille eli heti lounaan jälkeen, jos aikataulut lapsiperheessä eivät asetu paikoilleen nätisti. Silloin on parempi olla punttaamatta kupua kireäksi. 

Bataattiranskiksia, kikherneitä, mung-ituja, tammenlehtisalaattia, pinjansiemeniä ja oliiviöljyä kastikkeeksi.

Idätin itse Granovitalla, maailman helpoin juttu: 1dl mungo-papuja liotukseen yön yli, vesi pois aamulla, pavut purkkiin, huuhtelu, tiskikaappiin, huuhtelu 4x/pvässä, kunnes iduilla parin sentin hännät, -> jääkaappiin, huuhtelu silloin tällöin, kunnes idut syöty, säilyy 2-3vrk. Itse idättämällä saa helppoa superruokaa talviaikaan vaivattomasti ja idut kustantavat noin kymmenesosan kaupan hyllyssä makaavien hinnasta.


Kaali-porkkana-kanttarelli-spelttihelmilaatikkoa (sis. myös luomukermaa) & persilja-sitruuna-valkosipuli-tahnalla maustettuja broilerinkoipireisiä (tahna nahan alle, paisto uunissa, perkaus ja paloittelu lootan sekaan). Mielestäni on ekologista käyttää kaikenlaisia ruhonosia lihasta. Koipireidet valmistuivat helposti uunissa ja maku oli tosi hyvä ja mehevä. Tässä reseptissä mentiin epämukavuusalueelleni, sillä en mitenkään rakasta raa'an lihan käsittelyä. Liian brutaalia.

Lauantai-illan paras pitsa: tattarijauho- kaurahiutale- kauralese- psyllium-pohja. Täytteenä luomujauheliha, punasipuli, paprika ja jalapeno + juusto.


Broileri-kasvis-riisinuudeliwokki, anopin tekemää kermaista metsäsienisalaattia, raejuustoa. Sekalainen setti, mutta maistui hyvällä. Sienisalaatti ja sämpylät lapsille olivat anopin tuliasia.


Kreikkalaisia lihapullia, tsatsikia, (ylikypsää, uups) uunibataattia, ratatouille-vihanneksia (kesäkurpitsa, munakoiso, paprika, sipuli, tomaatti, tomaattimurska, valkosipuli, pizzamauste, ruususuola). 

 Ruskea papu-pinaatti-kookosmaito-curryä, riisiä, kaali-ananas-salaattia. 

Kasvismuussilaatikkoa, (parempaa kuin perinteinen perunamuussilaatikko). Vihanneksina bataatti, kukkakaali ja palsternakka. Lisäksi jauhelihaa (ruususuola + mustapippuri) ja luomutäysmaitoa/ kookosmaitoa/ kauramaitoa muussaamiseen. Vauvalle tein kauramaitoon ja hyvin upposi, aikuisten ja isojen lasten versioon laitoin muistaakseni luomu vanhanajan täysmaitoa.
 

Luomulihapullia, bataattitikkuja, punajuuri-feta-pinjansiemen-basilika- salaattia.


Pannulla paistettua lohta, tilli-kermaviili-kastiketta, riisiä, vihreää salaattia (salaatti, paprika, kurkku) ja höyrytettyä parsakaalia.

Kokkaaminen ei ole vaikeaa, näistäkin useampi resepti on täysin hatusta vedetty. Joihinkin ruokiin olen saanut inspiraatiota lukemistani ruokajutuista. Harvoin kelpuutan reseptiä käyttöön sellaisenaan. Ainakin kevyttuotteet ja puolivalmisteet vaihtuvat aina johonkin parempilaatuiseen tavaraan. Pannarireseptiä pohdimme yhdessä hetken perheen pääkokin (eli mieheni) kanssa. Täysjyväspelttimanna on osoittautunut yhdeksi haastavimmista raaka-aineista. Määrä on aina täysi arvoitus (nimim. liian löysää vispipuuroa monta kertaa), mutta tällä kertaa onnistuimme. 

Kun peruskokkaustaidot ovat hallinnassa, reseptien soveltaminen ja säveltäminen on helppoa kuin heinänteko! :)

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Maakuntaviesti 2014

Valitettavan sairastumistapauksen vuoksi pääsin sattumalta hiihtämään maakuntaviestiä tänä vuonna. Edellinen kerta on vuodelta 2011 ja viime vuonna ei pallomahan vuoksi ollut edes tsäänssiä harkita moista. Hiihdin Viialan Virin kakkosjoukkueessa naisten 3km perinteisellä eli kakkososuudella. 

Hiihto kulki ihan älyttömän hyvin, kerrankin osui kulkupäivä kohdilleen. Olen harmitellut kun ergotesteihin ja -kisaan on osunut jatkuvasti ei niin hyviä päiviä.

Edellisen päivän vapaan tyyliin hiihtolenkillä meinasin laskea useamman kerran ensimmäisestä vauhdikkaasta laskusta ulos ja sheikkaavin jaloin vedin loppulenkin. Kauhusta kankeana ajattelin, että en selviä hengissä laskuista pertsan liisterisuksilla jäisellä ladulla ja kovissa vauhdeissa. Onnekseni latu oli hieman vettynyt seuraavaan päivään ja vauhdit eivät olleet niin pahoja. Alamäissä tuli kyllä puutteellisilla laskutaidoilla reilusti turpiin, mutta pahimmilta (turhilta) aurauksilta sentään vältyin. 

Suksi toimi loistavasti. Seinäpito ja tuntui myös melko liukkaalta niissä mäissä, joissa uskalsin antaa mennä täysiä. Ylämäissä oli erityisen raivopäistä tekemistä ja niissä ei paljoa porukkaa ohi tullutkaan. Oma osuussijoitus oli 15. kun koko joukkueen sijoitus oli 14. Tämä vähän harmitti, kun ei ihan "lunastanut" paikkaansa joukkueessa. Ero kärkeen ja tuttuihin hiihtäjiin oli ihan kohtuullinen.

Hiihtäminen oli ihan superhauskaa ja olinkin ihan hurmosfiiliksellä kisapaikalla oman suorituksen jälkeen. Kisan jälkeen tuli jännättyä joukkuetovereiden ja puoliskon suoritukset loppuun. Maaliintulon jälkeen hurautimme kotiin suihkuun ja maha täyteen maissimakaroonilaatikkoa, porkkanaa ja mungoituja. Kisastudiot pystyyn eli miesten olympiaskiathlon nauhalta + naisten ampumahiihdon pikamatka suorana. Hirveästi harmitti Kaisa Mäkäräisen puolesta kisan kaatuminen pariin ohilaukaukseen ja pommisukseen :( 

Myös uutinen kahden pienen lapsen äidin & näyttelijä Miina Maasolan kuolemasta veti kyyneleet silmiin. Uutisista en pystynyt lukemaan muuta kuin otsikot. Ihan hirveä kohtalo nuorelle ihmiselle ja hänen perheelleen. Samoin norjalaisten olympiajoukkueen suru oli koskettavaa lauantaina naisten avausmatkan jälkeen. Minusta on tullut entistä enemmän herkkis tämmöisille jutuille.

Loppuun muutama vähän piristävämpi kuva surullisten fiilisten jälkeen.


Ylpeänä numerolappu rintaan 


Miltä näyttää?

 Valmiina matkaan! :)


Kisan jälkeen pirtsakkana uusi Virin pipo päässä :)



Poingpoing ja metri ilmassa! Joku on pikkusen intoo piukassa alkuverkassa.. :D

lauantai 8. helmikuuta 2014

Hiihtokuumetta

Täällä alkaa pikkuhiljaa hiihtokuume nousta kisojen kolkutellessa ovella, vaikka kelit ovat mitä on. Vettä sataa ja vähäisetkin luonnonlumiladut kärsii. Itse olen käynyt hiihtämässä pääasiassa Kaupin huikealla noin seitsemän kilometrin baanalla. Tosi kiva hiihtää ja lenkkejä varioimalla sain tehtyä ihan kohtuullisen hyvän tasatyöntötreenin lähestyvää Jämi42-hiihtoa varten.

Jämi42 jää ainoaksi massahiihdoksi tälle talvelle, sillä päätin jättää Pirkan puolikkaan väliin. Huono lumitilanne askarruttaa ja en ole tyytyväinen myös hiihtotreenin määrään tälle talvelle. Hiihtoloma osuu helmi-maaliskuun vaihteeseen ja näen järkevämmäksi myllyttää mielummin kunnollista treeniä kisaherkistelyiden sijasta. 

Ainoaksi hiihtokisaksi sitä vastoin ei jää Jämin skaba, kun sairastumisten vuoksi joudun pääsen Viialan Virin kakkosjoukkueeseen maakuntaviestiin naisten pertsan osuudelle huomenna. :) Superkivaa päästä mukaan, mutta hieman jännittää, kun en ole todellakaan mikään maastohiihtäjä. Massahiihtäjä ehkä ennemmin, ihan kirjaimellisesti (kohta nämä läskivitsit loppuu, kun painonpudotus-urakka saadaan pakettiin). Onneksi viesti käydään tutuilla laduilla Kaupissa, niin saatan selvitä kisasta suhteellisen hyvin, kun tunnen kisaladun paremmin kuin omat taskuni. Muutama mieltä askarruttava kysymys leijuu ilmassa:

A. Mahtuuko kisapuku päälle vai onko se ihan totaalinen makkarankuori..
B. Saadaanko pertsan sukseen hyvä pito..

Alunperin minun piti hiihtää vapaata, mutta nyt osuus vaihtui lennosta pertsalle. Pertsa on kyllä parempi tyyli minulle, mutta keli & pito ovat haastavat. 
Onneksi minulla on superhyvä suksihuoltaja :) 

Huomenna siis nähdään kuinka suksi liikahtaa lyhyellä matkalla. 

Inspiraatiota pitkään hiihtoon olen hakenut fanittamalla ruotsalaista supernaisloppettihiihtäjää Sandra Hanssonia. Treenivideossa on tekemisen makua!


maanantai 3. helmikuuta 2014

Ergo-SM 2000m (2014)

Talvikauden yksi kohokohta eli kahden tonnin ergokisa on takana. Ennätys parani 0,3 sekuntia tammikuun alussa vedetystä, mutta en ollut kovin tyytyväinen vetoon. Jotenkin tahmean tuntuista (taas) ja verryttelyssä samat vauhdit tuntuivat hapokkailta, mitä valmistavassa treenissä kulki helpolla ja kevyesti.

Muutama kuukausi nukkumista tai joku valoväri silmien alle ei tekis pahaa..

Aika jäi harmittamaan sen verran, että tein päätöksen, että jätän Imatran ergokisat väliin ja vedän niiden tilalla kotona 2000m testin, jossa tavoite on päästä alle 7.40. Logistisestikin Imatra on aiheuttanut harmaita hiuksia. Majoitus on kallis ja kotopuolessa on tärkeät hiihtokilpailut samaan aikaan perheen toisella urheilijalla. 

Aion myös kokeilla vaihtaa vähän viimeisten treenien ohjelmaa ja/tai lepopäivän paikkaa. Tuntuu, että joka kerta kun olen vetänyt ergolla testiä/kisaa, on valmistava treeni kulkenut paremmin kuin itse päätapahtuma. Aikaisemmin käyttämäni viimeistely on toiminut superhyvin, mutta vanhuus ja kropan muuttuminen enemmän kestävämpään suuntaan suorituskykyisyyden sijasta on varmaan tehnyt temppunsa.

Itse kisaan lähdin taas 1.54-vauhtia, mutta nopeasti tiputin vauhdin hallitusti 1.55:en. Tonnin paikkeilla vauhti sahasi 1.56-1.57-välillä, kunnes yhtäkkiä tajusin, että huonosta tunteesta huolimatta uusi ennätys on yhä mahdollinen. Hinasin vauhdin väkisin takaisin sekunnin-pari korkeammalle eli 1.55-1.56-välille ja viimeisen 300m ajaksi pudotin vetopituuden 3/4-vetoon, jolloin sain vauhdin nostettua 1.52-1.54-välille. Loppuaika oli 7.44,5, joka kirjataan nyt ihan virallisesti soudetuksi ennätykseksi. Eniten jäi harmittamaan, että kevyen luokan voittaja kiri lopussa ohi :D 

Minulla kävi hyvä tsäkä startissa, kun pääsin SE-lukemat (6.55,8 Huhhuh!) uusiksi laittaneen maajoukkuesoutaja Eeva Karppisen vierustoveriksi. Oli todella helppoa soutaa, kun sai peesata Eevan rytmiä. Tahti oli reippaat 32-33 ja ensimmäistä kertaa tuntui, että peesin avulla sain oikean suhteen vedon ja palautuksen rytmittömän sahaamisen sijasta. Iso kiitos Eevalle tahtiavusta ja onnittelut ennätyksestä vielä näin blogin kautta, jos satut tämän lukemaan! :)

Sijoituin avoimessa kuudenneksi (kahdeksan osanottajaa), mutta sijoituksella ei näissä skaboissa ollut minulle mitään merkitystä. Mielenkiinnolla lueskelin kuitenkin kevyen naisten tulosluetteloa, jossa olisin ajallani ollut toinen Crossfit Varaston Janika Jalosen jälkeen. Kevyen kavereiden kanssa jutellessani, olen havainnut erityistä innostusta olevan ilmassa. Moni tuntuu olevan tosimielellä liikenteessä. On kovia treenitavoitteita, leirejä yms. mukavaa ohjelmassa. 

Superhianoa tytöt! Koko naisten kevyen soudun arvostus Suomessa nousee, kun saadaan oikein kovat kisat kesällä vesillä pystyyn.

Tietenkin tiedostan, että oma aikani ei ole suoraan verrannollinen kevyen naisten aikoihin, mutta uskon, että pieni rasvaprosentin kiristyminen ei pudota vauhtia, kunhan itse painonpudotus tehdään maltillisesti, jotta suorituskyky & treenikehitys pysyy yllä. Toistaiseksi olen huomannut, että mitä matalammalle painon kanssa pääsee, sitä parempia tuloksia tulee. Punttituloksista ja ergosta näkee, että olen paremmassa kunnossa kuin koskaan. Näissä lajeissa ylimääräisestä massasta ei ole haittaa. Paino vaikuttaa hurjasti tulokseen mm. juoksussa, hiihdossa, pyöräilyssä ja tietenkin vesillä soutaessa, kun vartalon massaa joudutaan liikuttamaan, joten lopullinen kunto paljastuu, kun pääsen pienempiin painoihin. Nyt alkaa olla vaan käsillä ne kuuluisat viimeiset tiukassa istuvat kilot. 
Kevät näyttää, kuinka koville joudun ;)
 

 Vasemmassa laidassa tahkotaan menemään meikäläisen voimin.. 
kuva: Finnrowing


Kone 8 ja Mamu jyrää! 
kuva: Finnrowing


Alkaa olla jo ilmettä pelissä loppukirissä. 
kuva: Finnrowing

 Sädehtivä Team Mamu verkkailee. 
(Välihuomautus, että oikeanpuoleinen henkilö ei virallisesti ole mamu, vaan tiimin pinkpanther-kunniajäsen.)