torstai 27. maaliskuuta 2014

Joulu on taas

Urheiluvälineiden shoppaileminen on aina kivaa. Tykkään ostaa urheilukamppeita ja lastenvaatteita, mutta itselleni tavallisten vaatteiden saati kenkien ostaminen on ihan painajaista. Urheilujuttuihin onkin tullut satsattua viimeisen puolen vuoden aikana ihan huolella. Jo aikaisemmin taisin mainita, että sain edesmenneen heppani satulan myytyä ja olen käytännössä laittanut koko summan lihoiksi nykyisen rakkaimman & tärkeimmän harrastuksen hyväksi. 

En yleensä osta mitään turhaa, vaan punnitsen tarkkaan mitä tarvitsen ja mikä on tärkeää. Monen lajin harrastaminen tuottaa tietysti lisää kustannuksia, mutta en ole kokenut sitä ongelmaksi. Pienilläkin panostuksilla pääsee ihan mukavasti alkuun kilpakuntoilu-tasolla.

Tällä kertaa tarvitsin uudet lenkkarit juoksuun ja kaikenlaista pikkusälää. Lopulta päädyin tilaamaan paketin Wigglestä, josta sain kaikki mieleiset tavarat, vieläpä edullisesti, ilman postikuluja ja pakettikin tuli nopsasti. Samaan tilaukseen otin mukaani vielä siskon himoitsemat tavarat.


- Niken lyhyet trikoot soutuun, pyöräilyyn ja juoksuun (vanhat liian isot), 5-10€ halvemmat kuin normihintaiset Suomessa
- Craftin bootiessit eli kengänsuojukset pyöräilyyn, varpaat ovat palelleet ihan älyttömästi :/ Nämä auttavat vähän, mutta nollan tuntumassa en kyllä kovin kauaa tarkene vieläkään. Ekan talven pyöräilin työmatkoja Goretex-lenkkareilla ja villasukilla, mikä toimi erinomaisesti. Pyöräilykengät ovat todella kylmät, mutta en haluaisi luopua lukkopolkimista. Talvipyöräilykengät ovat taas aivan himokalliita.. Nuo neopren-jutut ovat kyllä siitä hyvät, että pitävät myös vettä :) maksoivat vain 20€ eli tosi edulliset
- Uudet Shockin liivit, aika herkku väri, koko on kaksi numeora, pienempi kuin aiemmin. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa ;) melkein puolet halvemmat (33€) kuin Suomessa (59,90€)
- Uudet Asicsin DS Trainerit. Nyt pitää varmaan pyörtää puheensa. Sain tossut hintaan 107€ ja koska ne nyt vaan ovat parhaat, niin tein comebackin Asicsin leiriin. Näillä ei ole juostu vasta kuin kerran vammojen vuoksi, mutta olivat kyllä melkoiset lentokoneet. Hinta oli 107€ eli paljon halvemmat kuin Suomessa 179€ tarjouksessa..
- Siskolle ihana Wallace & Gromit- pyöräilypaita ja Niken ohut tuulitakki. Molemmat olisin voinut ottaa itselleni, paita tosin oli melko naftia kokoa.. 
 


- Zefalin uusi etulokari pyörään, halusin kaksiosaisen, jotta ei lennä kuraa myöskään etukautta. Yleensä maastureihin on saatavilla vain alaputkeen kiinnitettäviä lärpäkkeitä, jotka putoavat helposti  kovemmassa menossa. Ei mitään käryä, mihin omakin moinen läppä on lentänyt. Tämä oli/on halpa ja helposti irroitettava, jämäkkä ja toimii moitteettomasti. Ehkä vähän hassunnäköistä, kun siristelen silmiä alamäissä edelleenkin kuran lentämisen pelossa.. Hinta oli vaivaiset 14€ eli edullinen mielestäni.

Lenkkarit ovat aika ihkua väriä. Ihanan kevyet ja rullaavat. Vanhat Niken Structuret saavat olla vielä mukana arsenaalissa ainakin pidempien ja rauhallisempien jalkalenkkien kenkinä. DS trainer on oiva valinta reippaaseen juoksuun. Kevyt ja vaimennettu, mutta ei niin pelkistettu kuin esimerkiksi puhdasveriset kisakengät. Tossun edustama tyylilaji sopii minulle kuin nenä päähän.

Hyvät varusteet parantavat treenien laatua ja motivoivat liikkumaan. Itse kulutan urheilemiseen arviolta saman verran rahaa kuin perustupakoitsija röökeihin vuodessa.
Mielestäni satsaus näin päin on huomattavasti hyödyllisempää! :)

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Kisaturistina hiihdon SM-kisoissa Vaajakoskella

Viimeiset hiihtokisat meidän perheen osalta tälle talvelle tuli käytyä viime viikonloppuna Vaajakoskella. Aikataulut oli kerrankin osattu suunnitella sporttiperheille sopiviksi, sillä ehdin itse tehdä hyvät treenit lauantaina & sunnuntaina aamulla ennen kisoihin lähtöä. Totesimme heti aluksi jo, että on helpompi ajaa kisoihin joka päivä erikseen kotoa tämän lauman kanssa, kuin hankkia jokin majoitus Jyväskylästä. 


Lauantaina keli oli tosi tuulinen, vaikkakin lämmin. Kuraa ja lunta vierekkäin ja vähän sekaisinkin. En tajua, mikä ihmeen vietti ihmisillä oli päästä kävelemään kuraisilla kengillä ladun yli tai ihan vaan latua pitkin. Ärsytti ihan sikana, joku vielä kehtasi ruveta naputtamaan vastaan, kun järjestysnainen ystävällisesti huomautti, että ladulla ei saa kävellä. Murr.. En ymmärrä tällaisia "hiihtofaneja".


 Sunnuntaina ilma oli varsin synkeä, pilvistä ja puolessa välissä kisaa alkoi jäätävä kaatosade. Perinteisesti lapset oli varustettu kuravaatteilla, mutta itselleni en muistanut ottaa sadetakkia tai edes sateenvarjoa.. Kunnollinen kurapuku mamulle on ostoslistalla, kelpaa sitten ulkoilla itsekin rumemmassakin kelissä.


Sunnuntaina ehdin pyöräillä parin tunnin lenkin ennen kisareissuun lähtöä. Tiihalantien varteen Taivallammille oli majoittautunut ainakin 200 joutsenta. Korvia huumaava kaakatus, paljon oli asiaa niillä toisilleen :)


Hyvä pojat!

Sunnuntaina ohjelmassa oli 30km perinteisellä (lyhennetty 50km latuolosuhteiden vuoksi). Puoliskoni hiihto kulki melkein kuin ennen vanhaan. Oli huikea fiilis olla kannustamassa ja nähdä, että laadukkaalla perusharjoittelulla pärjää ammattilaisten joukossa myös kokopäivätyötä tekevä perheenisä. 

Itselleni on suuri ilo olla mukana kisoissa kannustamassa, tsemppaamassa, huoltamassa ja vain mukana hengessä. Tosin tällä kertaakaan en välttynyt möhläyksiltä, sillä jätin vahingossa varasauvat kisapaikalle..


Lauantaina kiipesimme vähän matkaa maastoon, jossa lapset viihtyivätkin hyvin kannustamassa. Paikassa, jossa majailimme oli rutkasti mutaa, iso kivetty oja ja soliseva puro ja siitäkös riemua riitti. Sunnuntain kannustuspaikka olikin ankeampi, väliaikahuutelun takia siirryimme eri paikkaan, jossa ei oikein riittänyt mielekästä tekemistä ja meinasi mamun hermotkin kiristyä kitinään ja rutinaan. Hyvät eväät ja jotain pientä puuhaa, niin lapset saa viihtymään kyllä.

Ensimmäistä kertaa lähes kymmenen vuoden aikana, olemme molemmat samaan aikaan tosi hyvässä kunnossa, itse elämäni parhaassa ja puoliskokin melkein. 

Siinä on hyvä syy olla iloinen ja onnellinen tällä kertaa! :)


keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

ITBS

 ITBS= Inhottava Typerä Bolvi Sairaus= Iliotibical Band Syndrome eli Juoksijan polvi. 
Ärsyttävä vamma. Piste.

Melkein pari kuukautta sitten, sain riesakseni ärsyttävän vaivan eli juoksijanpolven. Meni monta juoksulenkkiä, että huomasin kyllä polveen vähän sattuvan, mutta ajattelin, että eiköhän se tästä. Jos jokaisesta pikkukrempasta vetäisi pultit, olisi helpompaa jäädä kokonaan soffalle makoilemaan. 
Tästä on kuitenkin kehkeytynyt nyt vähän isompi juttu näin ajan kanssa :( 

Polvi ei kestä juoksua käytännössä ollenkaa. Kellon mukaan 12-25min, mitä olen pystynyt juoksemaan viime lenkeillä, kunnes on pakko heittää kävelyksi pistävän kivun vuoksi. Tämä on niin superärsyttävää, koska olen melko hyvässä juoksukunnossa. Tässä taannoin huomasin pystyväni juoksemaan helposti 6.00/km-vauhtia aerobisen kynnyksen tuntumassa. Odotukset suunnittelemiini juoksukisoihin ovat olleet korkealla. Juoksemisen lisäksi polvi on vaivannut jonkin verran ergotreeneissä. Jatkuvat naksahtelut alkuvedossa, polvinivelen ollessa äärikoukistusasennossa ponnistuksen alkuvaiheessa eivät varmasti pidemmän päälle tee hyvää nivelelle. Onneksi napsahtelut ovat nyt vähentyneet muutamiin/ treeni muutamista kymmenistä/ treeni.

Juoksijan polvi- vaivassa on kysymys reiden ulkosyrjällä olevan lihaskalvon (tensor fasciae latae) kiinnitysjänteen kireydestä. Kiristynyt jänne hankautuu luisia rakenteita vasten ja aiheuttaa ärsytystä & viiltävää kipua polven ulkosyrjän alueella. 

Olipas kertakaikkiaan helposti selitetty.. Ehkä kuva kertoo enemmän:


 Kuvassa näkyvä valkoinen iso rykelmä on tractus iliotibialis, joka on siis se helposti kiristyvä sidekudoskalvo reiden ulkosyrjällä. Jokainen voi kokeilla putkirullausta ko. alueelle täydellä ruumiinpainolla niin tietää, että tuo on tosiaan keskimäärin jokaisella ihmisellä juminen kohta.. :D


Kalvo kiinnittyy tuohon pieneen luiseen pallukkaan (condylus lateralis tibiae, sääriluun ulompi nivelnasta). Tämän härpäkkeen alla on yksi polven pienistä limapusseista, joka saattaa ärsyyntyä tässä vaivassa myös.

Tyypillisiä oireita juoksijan polvi-vaivassa:

- Pistävä kipu polven ulkosyrjällä hetki juoksemisen aloittamisen jälkeen. Itselläni kipu oli aluksi enemmän sääriluun pään alueella, joka on tuo yllä olevassa kuvassa ympyrän ulkokehällä oleva isompi pallukka (caput fibulae, pohjeluun pää)
- Kipu alkaa/ pahenee alamäkeen juostessa, (joka kerta on alkanut itselläni alamäessä), kovemmassa vauhdissa kipu saattaa helpottaa (tätä minulla ei ole tapahtunut).
-  Polvesta saattaa kuulua napsahtelua, narinaa ja polvessa voi olla "väännön" tunnetta, näitä olen kokenut kaikkia.

Mikä aiheuttaa?

- Liian kova/ liian nopeasti lisääntynyt kuormitus. Tätä en myönnä. Olen juossut kerta-pari viikkoon ja pidentänyt lenkkejä varovaisesti pikkuhiljaa. Pisin lenkki on ollut 1h45min, joka ei ole oikeasti pitkää nähnytkään.
- Epätasainen tai liukas alusta, no tätä on kyllä ollut. Olen juossut pääasiassa nastalenkkareilla, joka ei sekään kai ole hyväksi pidemmän päälle. Nastat purevat tien pintaan liiankin hanakasti ja tämä jarruttava liike voi aiheuttaa kireyttä ja jännitystä lihaksiin yhtä lailla kuin liukaskin alusta.
- Asento- ja askellusvirheet: ylipronaatio, länkisäärisyys, keskimmäisen pakaralihaksen heikkous, joka aiheuttaa juoksuasennon vääristymisen lantion korkeudelta asti. Länkisääriä ei ole, mutta muut virheet kyllä löytyy..

Hoito:

- Ahkera venytteleminen pakaran seudun lihaksista alaspäin, etenkin reiden ulkosyrjän alueella on todettu tehokkaaksi keinoksi helpottaa vaivaa, (aloitettu)
- Akuutissa vaiheessa kylmäys, myös jänteen tulehtuessa, (suoritettu)
- Mahdollisesti tulehduskipulääkekuuri, jos jänne tulehtuu, (en ole kokenut tarpeelliseks)
- Vammaa pahentavan liikunnan eli juoksemisen välttäminen hetken aikaa, (kokeilussa parhaillaan)
- Hierojalle raahautuminen, kalvojen käsittely tekisi ehdottoman hyvää, mutta mistä löytäisin hyvän hierojan, jossa olisi lapsiparkki samassa? ;)

Ennaltaehkäisy:

- Keskimmäisen pakaralihaksen vahvistaminen. Itse otin ohjelmaan 3x viikossa 3x20 toistoa koiranpissimisliikettä eli reiden loitonnusta. Tämä tehdään kylkiasennossa jumppakuminauhan kanssa, vaihtopalautuksin eli teen molemmille puolille. Tätä liikettä tein fyssarin ohjeilla aikaisemman jalkavamman kuntoutuksessa pari vuotta sitten, mutta nyt en ole tehnyt pitkään aikaan. Parempi tehdä varmaan loppuelämänsä, kun tuntuu tuo lihas olevan ihan surkastunut.
- Juoksuasennon korjaaminen. Asennon ja tekniikan korjaamiseen aion perehtyä. Pitääkin joku valjastaa videoimaan omaa juoksua, jotta näen, onko tekniikassa parantamista (onhan siinä tietenkin..)
- Kenkien sopivuuden tarkastaminen, itse en voisi kuvitellakaan juoksevani muilla kuin pronaatiotuetuilla kengillä. Omistan lättäjalat eli todella matalat jalan holvikaaret, joten tuettujen kenkien käyttö on ihan fysiologisestikin perusteltua. Myös pohjallisista voisi olla apua. Vielä en lähde pohjallisostoksille. Uudet tossut ostin jo, vaikka vanhat peruslenkkarit (ei nastat) ovat melko hyvässä tikissä. Tossuista lisää myöhemmin..

Summasummarum

Onneksi olen tällä hetkellä erittäin korkealla motivaatiolla varustettu wannabe-juoksija. Kuntoutushjelmassa on edm. huolellinen jumppa 3x/ vko, huolellinen venyttely 3x/vko ja kunnollinen putkirullaussessio ainakin 3x/vko. Luotan, että sitkeällä kuntouttamisella pystyn juoksemaan suunnitelmien mukaan kuukauden-parin sisällä.

Aika hassua, että tämä vaiva tuli oikeaan jalkaan, jossa ei ole ollut oikeastaan mitään vaivoja. Vasen jalkani on ollut murheenkryyni, jossa on ollut kaikenlaista v.-96 alkaen, jolloin reisiluuni murtui pahasti pudottuani hevosen selästä. Viimeisin hankaluus eli tibialis posterior-vamma on pysynyt hyvin kurissa putkirullauksella ja venyttelyllä jo pidemmän aikaa, että lihashuollosta on oikeasti apua. Se ehkä vähän huolestuttaa, että nämä molemmat vammat johtuva täysin samasta syystä eli lonkasta asti lähtevästä asentovirheestä ja lihasheikkoudesta. Henkilökohtainen heikkous, joka vaatii näköjään paneutumista aiheeseen.

Juoksu on nyt pääsääntöisesti hetken aikaa tauolla ja katsotaan, kuinka kuntoutus lähtee puraisemaan!




maanantai 17. maaliskuuta 2014

Jäätelöä keuhkoissa

Viikonloppuna riitti taas tuttuun tyyliin äksöniä. Perjantaina itsellä oli ohjelmassa lepopäivä, mutta puolisko joutui pitkän työpäivän jälkeen lähtemään suksenvoiteluhommiin. On monta hyvää syytä asua rivarissa lähellä kaikkea, mutta suksienvoitelutila tässä kotosalla olisi ihan kiva. Varsinkin kun verstaalle on tällä hetkellä matkaa melkein 50km suuntaansa ja kisoja joka viikonloppu ja lenkkisuksiakin olisi joskus kiva voidella.

No asiasta kukkaruukkuun eli asiaan. Lauantai-aamun aloitin napakasti 2000m ergotestillä heti kympiltä. Logistisista, lapsenhoitoteknisistä ja taloudellisista syistä johtuen päätin jättää Imatran ergokisat (SM-500m ja SM-10km) väliin ja korvata ne omalla 2000m testillä. 

Testiaamu alkoi melko mielenkiintoisesti. Heräsin aamu viideltä nähtyäni ärsyttävää painajaista, enkä saanut nukahdettua heti uudestaan ja sitten vauvakin heräsi kuudelta. Ihan silmät ristissä kömmin aamupalalle ja aamupuurosta sain kauhean kylkipistoksen. Henki ei kulkenut pariin tuntiin ollenkaan ja yritin elpyä kylkiasennossa kippurassa. Sitkeästi lähdin kuitenkin salille ja alkuverkkaan ja alkoi pikkuhiljaa helpottaa, vaikka pientä vihlontaa oli ihan testissäkin asti.

Verryttelyssä vauhdit tuntuivat helpolle ja aavistelin huonosta aamusta huolimatta, että saattaapi kulkea. Aloitin ensimmäisen 500m 1.53-1.55 vauhdilla niin, että vauhti pyöri tasaisesti rinkiä noiden lukujen ympärillä. Toinen 500m meni melko helposti samaa settiä. Tonnin kohdalla ajattelin, että tässähän on mahdollisuus vaikka mihin ja sain lisää voimia. Kolmas 500m alkoi silti pikkuisen painaa loppua kohti ja vauhti ei käynyt enää ihan niin usein 1.53:ssa. Sain silti pidettyä alle 1.55 koko ajan.

 Viimeinen 500m oli täyttä tuskaa. Ajattelin 500-400-välin koko ajan, että tämä satanen normaalisti-normaalisti-normaalisti ja laskin aivot nollilla kymppivetoja. Minulla on hassu tapa laskea koko testin/kisan ajan aina "kymppivetoja" eli vedän yhä uudestaan ja uudestaan kymmenen hyvää ja tehokasta vetoa. Väli 400-300 meni ihan väkisin ja viimeiselle kolmelle sadalle annoin itselleni luvan lyhentää vetopituutta. Vauhti pysyi ihan ok yllä valtavista hapoista huolimatta. Loppuaika oli 7.38,1, mikä oli jopa vähän paremmin kuin uskalsin toivoa. Tavoite oli alle 7.40 eli onnistuin vihdoinkin! :)


Muutamia syitä miksi suoritus onnistui:

- Kunto on noussut hyvin, lempparitreenini eli matalalla sykkeellä tehty VK-treeni Toimii isolla Teellä = happi kiertää.
- Punttiohjelma vaihtui kestovoimasta nopeusvoimaksi, joka väsyttää vähemmän hermostoa eli vire on nyt parempi.
- Pitkät rauhalliset pyörälenkit, joita olen saanut tehtyä jo useita, ovat parantaneet huomattavasti hapenkulkua lihaksistossa.
- Vedin testin "omalla" tutulla ergolla eli sillä vehkeellä, jolla soudan pääasiassa myös kaikki treenit. Ennen testiä perehdyin hieman vastuskertoimen asetteluun ja tajusin vetäneeni aivan liian kovalla vastuksella ainakin Finnish Openissa, jossa tein edellisen ennätykseni. Minulle sopii helpot ja nopeat välitykset yhdistettynä kovaan tahtiin (kuten yllä näkyy).
- Muutin valmistautumista niin, että pamautin testiin suhtkoht reippaan treeniviikon ja sitä seuranneen lepopäivän jälkeen. Tuntuu, että lepopäivä sopii parhaiten nykyään kisaa/ testiä edeltäväksi päiväksi. Aikaisemmin on toiminut lepo + valmistava treeni-systeemiä paremmin, mutta muutaman pään seinään hakkaamisen jälkeen päätin, että jotain on tehtävä. Ikää tulee, kunto on eri ja elimistö muuttuu. Pitää uskaltaa tehdä muutoksia. Hyvästä vireestä johtuen sykekin nousi helposti ihan tappiin asti, mikä on tärkeää tämän tyyppisessä suorituksessa. En ole ikinä saanut ergolla noin kovia sykelukemia tauluun (max. oli 189). Myöskään sauvarinteessä, jossa perinteisesti on helppo saada syke keulimaan, ei ole noin korkeaa lukemaa näkynyt ainakaan viiteen vuoteen.

Parannettavaakin löytyy:

- Nukkumispuolelle on tehtävä jotain ja pian. Olen viimeisen viikon herännyt mitä erikoisimmista syistä viiden aikaan (plusmiinus puoli tuntia) ja tässä kestounivajeessa se alkaa tuntua nopeasti. Pitää vissiin ruveta menemään nukkumaan heti puoli yhdeksältä lasten kanssa, että saa riittävästi unta..
- Kylkipistos testiaamuna ei ollut kovin mukava. Aamupalaa voisi muokata taas vähän helpommin imeytyvään muotoon. Peruskaurapuurosta en kyllä ikinä arkisin saa vatsavaivoja, mutta kisajännitys yhdessä kuitujen kanssa taisi laittaa suolet solmuun. Toisaalta olen tehnyt myös elämäni parhaan juoksukisan hirveässä kylkipistoksessa, että se taitaa kuulua asiaan ;)
- Hyvästä tuloksesta huolimatta ei saa jäädä laakereille lepäämään ja iloitsemaan liian kauaksi aikaa, vaan heti tänään kiltisti takaisin sorvin ääreen ja duunia on jatkettava hartaasti eli pitkää, rauhallista tillilihaa VK:ta olisi taas ohjelmassa.
- Painon kanssa riittää edelleen tehtävää. Testi-aamun paino oli 65,4kg ja matalimmillaan paino on ollut himpun alle 65kg. Kesän ensimmäiset kevyen kisat ovat todennäköisesti kesä-heinäkuun vaihteessa ja ne tulevat yllättävän nopeasti..

Loppuviikonloppu sujui riemukkaissa merkeissä. Puolisko hiihti kauden parhaan vaparin kisansa (on enemmän pertsan miehiä), söimme hyvin & paljon (mikä näkyi tosin tänään vaa'alla). Lauantai-iltana tuli syötyä leffaa katsellessa irtokarkkeja pitkästä aikaa ja nautittua Sommersby Organic-sidukka. Olen mennyt noin 80% päivistä perusruoalla ilman mitään herkkuja ja loput sitten sallinut pientä herkutteluakin, etupäässä viikonloppusin. On tuntunut ihan toimivalta.

Sunnuntaina valmistelin aamupäivällä meille ihanan päivällisen myöhästyneeksi syntymäpäivälahjaksi puoliskolleni. Kakkoslenkkivuorolla keskellä päivää kävin parhaiden kamujen kanssa "vähän" suunnistamassa eli rämmimme vanhan suunnistuskartan kanssa lähimetsässä edestakaisin ja etsimme "rasteja", eli toisin sanoen paikkoja, missä niiden mahdollisesti pitäisi olla. Oli niin hauskaa, että hyvä ettei pissitty housuumme, kun nauroimme mm. isoa, heikoilla jäillä varustettua ojaa ylittäessämme ja aikakin kului nopeasti. Tuli mukava, helppo ja monipuolinen treeni haastavilla rospuuttokeleillä. Ilokseni muuten huomasin, että iltarasti- ja torstairasti-kalenterit ovat ilmestyneet, joten sieltä tiiraamaan sopivia tapahtumia.

Päivällismenu: 


 Alkukeitoksi savuporo-juustokeitto (Koskenlaskijaa, vettä, kylmäsavuporoa, persiljaa, kerma-maitoa, maizenaa suurustamiseen, suolaa, mustapippuria)


a'la Sara La Fountain, oli tosi hyvää :)


Pääruoaksi voissa paistettua kuhaa, perunamuussia & kanttarellikastiketta

Kastike ei ihan onnistunut rakenteeltaan, en oikein vielä hallitse maizenalla suurustamista, kun olen tottunut vehnäjauhoihin, joita en enää syö ollenkaan.. Kala sen sijaan oli aivan superhyvää, päivänsankari sai paistaa sen itse, niin ilmankos :)


Jälkiruoaksi kauraomenapaistosta ja Bourbon-vanilja-jäätelöä. 

Olimme jo ihan ähkyssä aterian jäljiltä, kun mieheni sanoi, että jätskille on onneksi oma mahansa. Siihen minä tokaisin kuin apteekinhyllyltä, että niin se menee keuhkoihin ja toinen repesi ihan totaalisesti. 

Ruoansulatuksen anatomia on hyvin hallussa ;) Tilanteessa oli päivän arkikomiikkaa, sanoin hassusti ihan ajattelematta mitään. Ehkä on vähän liikaa tullut käytyä läpi viime aikoina lasten kanssa näitä juttuja, sillä vanhemmilla muksuilla on hirmuinen kyselyikä. 
"Poistuu takavasemmalle lainaamaan kirjastosta Olipa kerran elämää- boxin ulkoistaen koko toiminnan"..


Kevään ensimmäiset tulppaanit. Salainen paheeni, 5€ nipusta on liikaa, mutta liidelin 2,90€ sai sortumaan. Mielenrauhaa muutamalla eurolla, kun olen onnessani tuijotellut kirkkaankeltaisen keväistä kimppua ruokapöydällämme.  

Aterian jälkeen selvisin melkein nukahtamatta miesten hiihdon mc-kisan loppuun asti, lopulta oli pakko kömpiä sänkyyn ja ottaa pikkupäikkärit, kun silmät ei enää kertakaikkiaan pysyneet auki. 

Ihan paras viikonloppu! :)


tiistai 11. maaliskuuta 2014

Alkukevään kauppakassi

Tämän kauppakassin eteen on nähty niin paljon vaivaa, että ajattelin postata pitkästä aikaa taas jutun perheemme safkoista. Ensin suunnittelin perinteisesti koko viikon ruokalistan, sitten mietin ostosreissujen päivät ja lopulta vielä pohdin paljonko saan kannettua kaupasta tavaraa ilman autoa, omin voimin ja rattailla siis.. Kauppamatka on 1,7km yhteen suuntaan. Lopuksi kirjoitin vielä lapulle muistiin kaiken lähes kaiken (mm. oliiviöljy ja mamulle elintärkeä paketti lemppariteetä unohtui).

Viikon menu näyttää tältä:

- Vihannesmuussilaatikko (jauheliha, sipuli, bataatti, kukkakaali, palsternakka, täysmaito + mausteet) + salaattia
- Parsakaali-valkosipulikana (broileri, parsakaali, herkkusieni, valkosipuli, oliiviöljy, sitruunamehu, suola, pippuri, kyytipojaksi tumma riisi)
- Lohiriisilaatikko (resepti Meidän safkaa ohjelmasta) + salaattia
- Kalasoppa, madetta haaveilen ostavani, paitsi jos sitä ei ole/ on kallista/ ei ole tuoretta, sitten suuntaan kalastamaan pakastealtaasta seitiä
- Tortillat, (tulisesti maustettu jauheliha, tortillalätyt, salsakastike, creme fraice, jalapenot, salaatti, kurkku, tomaatti, paprika, punasipuli, avokado)
- Lauantai-illan pitsa (en vielä jaksanut miettiä täytteitä, ehkä joku kasvisjuttu, pohjareseptiksi olen tuunannut superterveellisen ja hyvänmakuisen gluteenittoman pitsapohjan)
- Sunnuntaille vähän hienompi päivällinen: Paistettua kuhaa, perunamuussia, kanttarellikastiketta, päärynä-rucolasalaattia, savuporojuustokeittoa & jälkkäriksi kauraomenapaistosta + vaniljajätskiä. Juhlimme sunnuntaina merkkipäiviä, joita emme ehtineetkään vielä juhlia, vaikka viime viikonloppuna piti :)

Tämän lisäksi päätin hommata erityistarvikkeet mysliä varten. Aamupala-, välipala- ja salaattiaineksia ostan joka kerta fiiliksen/ varastojen tilanteen mukaan.

 HEDELMIÄ:
 2kg luomubanaania, 600g/ 4 isoa luomuomenaa, 2 verigreippiä ja 1kg mandariineja.


AFTER (harvoin on meidän kääpiöjääkaapissa näin paljon tyhjää)

 
BEFORE
Jääkaapin täytteeksi tuli puolen viikon ruokatarpeiksi:

2l luomukevytmaitoa + 1l luomutäysmaitoa (ruuanlaittoon)
2l AB-piimää
3 prk rahkaa (Valion violetti)
2 isoa rasiaa raejuustoa 2%
1 kg perusjuustoa, Paimenpoikaa
1 pkt kreikkalaista fetajuustoa
1 rasia kotimaista broilerileikkelettä
2 rasiaa maustamattomia broilerin fileesuikaleita
1 iso rasia jauhelihaa
1 iso filee savulohta
4 isoa palsternakkaa
2kg bataattia
1kg kukkakaali
600g parsakaalia
3 puskaa tummanvihreitä salaatteja
2 isoa paprikaa
4 kurkkua, tarjouksessa 1,99€/kg, kyllä lämmitti mieltä :)
300g herkkusieniä
 

Kuivatavarat tekevät menoa pöydältä laatikoihin, jotka pitäisi muuten siivota ja inventoida...

1 pkt luomutattarimuroja
1pkt luomuspelttimannaa
1 prk Vesilahtelaista juoksevaa hunajaa
1pkt tummaa riisiä
1pkt luomukaurahiutaleita
2 pss taateleita
1pss luomusultanarusinoita
1pkt luomujälkiuuniruisleipää
2pkt kananmunia
1pkt Gogreen luomukikherneitä
1 tetra ompputäysmehua poitsulle kerhoevääksi
2 pss valkosipulijauhetta ja 2 pss oreganoa, näitä kuluu


Psst.. siivosin meidän maustekaapin ja kysynpähän vaan mitä yks perhe tekee neljällä pussilla laakerinlehtiä tai viidellä maustepippureita (osa avattu, osa uusia, en tunnusta ostaneeni niitä kaikkia).. Keittiön kevätsiivous on meneillään ja sotkuisimmat paikat eli kuivaruokalaatikot ja roskakaappi viisineen pyttyineen olisivat vielä työn alla :D

Aamupäivä meni näissä ruokatouhuissa, joten en ehtinyt kokkaamaan, paradoksaalista kyllä. Loihdin itselleni lounaaksi pikasalaatin (lollo rosso-salaatti, kurkku, tomaatti, paprika, feta, kikherne) ja vauvalle annoin edellisen päivän lohkoperunoita ja lisukkeeksi tomaattia, kurkkua, paprikaa, raejuustoa, muutaman kikherneen maistiaiseksi sekä ruisleipää. Poitsulle ostin maksalaatikon, veti koko lootan ja vielä puoli lautasellista kasviksia!


Valmisruokaa en osta juuri koskaan, mutta ehkä kerran kuussa maksalaatikkoa lapsille, kun sitä haluavat. Mielestäni on hyvä oppia syömään kaikkia ruokia. Maksalaatikko ei itselleni uppoa nyt eikä koskaan ja voin kertoa, että oli aika ikävää istua koulussa maha kurnien, kun sitä ei vaan kertakaikkiaan saanut syötyä..

Kauppakassi sisälsi laadukasta, tavallista perusruokaa. Ostan nykyään luomua vähemmän kuin ennen. Kotihoidontuella ja ruokamenekin ollessa valtava, on pystyttävä tekemään järkeviä kompromisseja (lasten teini-ikää odotellessa). Päivän ostoksiin meni 119€ ja kyseessä oli tosiaan puolen viikon ruoat. Yksinkertaisella matikkapäälläkin voi pohtia, paljonko ruokakustannukset olisivat kuukaudessa, jos kaiken ostaisi vaikkapa 50% kalliimmilla (melko normaali hintaero tavallinen versus luomu) hinnoilla. 

Toisaalta olen miettinyt, että tätä laadukasta perusruokaa syömällä ja rentoa, mutta samalla hyvällä tavalla kiireistä elämää viettämällä, olemme säästyneet koko talven ilman yhtä ainuttakaan flunssaa. Itse pidin taannoin 1,5 päivää suunnittelematonta lepoa alkavan ja sittemmin heti ohimenneen kurkkukivun takia, mutta mieheni + kaikki lapset ovat olleet vesirokkoa lukuunottamatta terveitä. Huikeata, että pikkuvauvelikin on kohta vuoden ja ei ole sairastanut kertaakaan, paitsi tuon vesirokon! Kopkop..


maanantai 10. maaliskuuta 2014

Kestovoimaa lajinomaisesti

Alkuvuoden kestovoima-jakso päättyi vajaa pari viikkoa sitten. Oli hauskaa ja tietenkin kehittävää tehdä taas täysin erilaista voimaharjoittelua, mitä normaalisti suurimman osan aikaa vuodesta tulee tehtyä. Kestovoimaharjoitukseni sisälsi alku- ja loppuverryttelyt soutuergolla, tasatyöntöharjoituksen Concept2 Skiergolla (silmällä pitäen sittemmin lumipulan vuoksi hiihtämättä jääneitä massahiihtoja), varsinaisen voimaosuuden Concept2 Dynolla sekä keskivartalojumpan. 


Treeniä tehtiin vain kerran viikossa, sillä tiesin sen entuudestaan melko kuormittavaksi. Palautuminen yhdestä treenistä kestää muutaman päivän alkutottumisen jälkeenkin.Kisaviikoilla treeni jäi väliin kokonaan. Kehitys oli huikeaa ja tässä vähän osviittaa tuloksista:

Skiergo 5x1000m AerK+ eli syke 130-145
18.1.2014 keskivauhti 2.44,9
1.3.2014 keskivauhti 2.23,2


Dyno jalkaprässi (200-100-50 toistoa)
18.1. ka. 94,6kg
1.3. ka. 108,6kg


Dyno penkkipunnerrus (50-40-30 toistoa)
18.1. ka. 28kg
1.3. ka. 35,6kg!


Dyno alasoutu (50-40-30 toistoa)
18.1. ka. 42,6kg
3.1. ka. 48,6kg


Keskivartalokuntopiirini sisälsi tällä kertaa 2-3kierrosta seuraavia liikkeitä (vaihtopalautuksin):

15x eksentrinen istumaannousu (eli lasketaan hitaasti alas, nopeasti ylös, liike ei saa pysähtyä)


15x voimapyörä (tasainen liikepituus, niin pitkälle kuin jaksaa)


15x lantionnosto/TRX


15x rullaus vatsan alle/ TRX


20x diagonaaliojennus (reipas venytys, selkäliike)

 
 Minulla on tällä hetkellä treenien suhteen kolminkertainen kirjanpito: Movescount, punttivihko ja manuaalinen word-harjoituspäiväkirja. Olen yhtä laiska täyttämään kaikkia, mutta onneksi jonkinlainen sekava selvyys näistä koostuu, kun jokaisesta löytyy jotakin. 
Vanhoja treenipäiväkirjoja on muuten superhauskaa lukea vuosien jälkeen :)


Yhdestä treenistäni on poikkeuksellisen paljon kuvia, niillä kuvilla kuvitin myös tämän postauksen. Vanhin muksu halusi välttämättä lähteä mukaan "reenaileen äitin kanssa". Epäröin ensin vähän, mutta hän pyhästi lupasi olla kitisemättä ja häiritsemättä, niin hellyin lopulta. Melkein pari tuntia kului yllättävän helposti pelaillen kalapeliä, pyöräillen, kiipeillen köysissä ja TRX:n naruissa + puolapuilla, napsien hauskoja kuvia (varmaan parikymmentä selfietä pelkästään..) jne. Viimeisen vartin aikana kuulin pari kertaa tutun fraasin "ei oo mitää tekemistäääääää". 

Siitä se urheilemisen malli lähtee, kun ottaa mukaan treeneihin, kun toinen on kerran ihan onnesta soikeana lähdössä :)


O-ou, pienellä on kyllä isompi haba. Ainakin se on 150x parempi kiipeämään ja roikkumaan kuin äitinsä. 


Summasummarum: Etenkin penkkipunnerruksen kehitys oli huikeaa, sillä se on ollut heikoin ominaisuuteni kautta aikain. Kestovoimailu oli mukavaa, mutta tekemisen suhteen pitää olla varovainen ja tarkkailla jatkuvasti elimistön tilaa. Pystyin jakson loppuun asti nostamaan tuloksia, mutta kun hermostollista väsymystä alkoi näkyä parilla viikolla peräkkäin perustreeneissä, katsoin viisaammaksi siirtyä takaisin "normaalimpaan" voimaharjoitteluun.