keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Iltarastikausi avattu Horhassa

Päätimme maanantaina lähteä extempore suunnistamaan koko perheen voimin. Tai lapset lähinnä hengasivat lähtöpaikalla ja me puoliskon kanssa pingottiin metässä vuoronperään. Itse vedin 3km radan ja suunnistus sujui vaihtelevasti. Ärsyttävät allergiaoireet ovat ilmestyneet (koivu kukkii) ja henki ei kulkenut yhtään. Lamminpäässä jyrkkiä mäentönkyröitä riittää ja mäkien yläosia oli pakko passailla, ettei ihan kokonaan tukehdu. 

Rastivälien sijoituksissa oli mielenkiintoista dataa mamun suunnistuksesta:

lähtö-1 1.
1-2 71.
2-3 21.
3-4 3.
4-5 6.
5-6 2.
6-7 6.
7-maali 2.
loppusijoitus 28./73.

Ensimmäisen rastivälin lähdöstä ykköselle voitin (?), mutta siitä se sitten lähti. Ykköseltä kakkoselle tuli ihan katastrofaalinen rastiväli. Piirsin kuvaan sinisellä suunnittelemani reitin. Tuosta mutkasta, mistä piti jatkaa suoraan, skippasin polun haaran sujuvasti. Putosin siniseltä reitiltä ja punainen reitti kuvaa tekemääni reittivalintaa gps:n mukaan. Jouduin suppaviidakkoon ja lopulta en saanut oikein mistään itseäni kiinni takaisin kartalle ja tajusin lopulta hakea valopurtsilta vauhtia uudelleen. Tappiota tästä tuli noin kymmenisen minuuttia jos laskee, että olisin heti tajunnut punaiselta reitiltä, että suppa jää oikealle kädelle eikä vasemmalle.

Kakkos- ja kolmosvälin otin ihan hissukseen ja varmistelin, koska kivi oli keskellä kuusikkoa. Kaikista huvittavinta tässä pummissa oli se, että puolisko harhaili ihan tismalleen samoissa supissa ja teki vastaavasti samanmoisen emäpummin.


Vähän harmittaa, ilman megapummia olisin todennäköisesti ollut jopa kolmas sijoituksissa. No kesäkuussa on Kyötikkälässä kotirastit, siellä voisi juosta maksimivauhtia ja yrittää pysyä kartalla, jos saisi hyvän sijoituksen aikaiseksi, nälkä kasvaa syödessä ja sijoituksia rohmutessa.

Suunnistus oli megakivaa tuota möhlinkiä lukuunottamatta, jalat kestivät hyvin nastarijuoksua ja kun "keskittyi" kartan lukuun, ei kovin paljoa tullut surkuteltua tukkoisuutta. Rastihommelit jatkuvat huomenna Hakkarissa, jos ei ihan pieniä kissoja tule taivaalta. 


Hirveästi harmittaa kaikkien ratapyöräilijöiden puolesta, että Lamminpään = Tampereen ainoa velodromi näyttää tältä. Kohtuullisen spooky paikka :(

Hauskaa vappua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti