keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Historian havinaa

Olen aloittanut soudun marraskuussa v.2001 ergosoudulla ja huhtikuussa v.2002 olen ollut ensimmäistä kertaa vesillä. Muistan kuinka pelkäsin kuollakseni, vaikka olimme pariaironelosella ja minulla oli pelastusliivit päällä. Talvella v.2002 osallistuin ensimmäisiin sisäsoutukisoihin ja pärjäsin ihan mukavasti. Aika oli muistaakseni 3.54 tonnilla, mikä oli aloittelevalle 15-vuotiaalle tytölle ihan hyvin. Soutuun tutustuessani tunsin heti, että oma lajini oli löytynyt. Perustekniikan oppiminen kävi helposti ja myös yksikköön uskaltauduin heti ensimmäisenä kesänä. Ensimmäinen yritys päätyi kyllä uimareissuun veneen ollessa väärä, 100kg:n miesten yksikkö oli vähän turhan kiikkerä peli.

 Aikojen alussa siskoni oli puhdasverinen juoksija. V. 2010 sain hänet pitkällisen taivuttelun jälkeen suostuteltua kaksikkoon ja hän jäi lopulta soutukoukkuun.

Ensimmäinen kesä v. 2002 meni ihan vain totutteluun, mutta poikaporukan kanssa treenasimme ahkerasti. Olin pitkään ainoa tyttö treeniryhmässämme, kunnes sain hiihdosta soutuun siirtyneen Ullan kaverikseni. Ulla innostui lajista perin pohjin ja nykyään hän on kansainvälisen tason maajoukkuesoutaja.


Alkukesästä v. 2003 osallistuin liiton juniorileirille ja törmäsin tyttöön nimeltä Aura, joka oli juuri aloittanut soudun ja oli vailla huonekaveria. Turun Uittamolla istuimme ensimmäistä kertaa kaksikkoon valmentajien määräyksestä. Tällöin tajusin huikean flow-fiiliksen kautta, kuinka upeaa soutu on, kun kaksikossa kaikki mätsää yhteen ja vene lähtee liukumaan. Pidimme muutaman oman leirin ja päätimme osallistua PM-karsintoihin Tampereen kansainvälisissä souduissa. Karsinnoissa kaikki meni nappiin ja lunastimme paikan Ruotsissa pidettyihin junioreiden PM-soutuihin. Olimme muistaakseni neljänsiä. Olin lyönyt isäni kanssa vetoa onnistumisesta ja tietenkin voitin vedon. Panoksena oli Crokerin airot, joilla soudan edelleen. 

 Espoossa Auran valmentajan kanssa tekniikan kuivaharjoittelua kesäkuussa v.2003.


Ja sitten vesille..


PM-startin alkuverryttelyyn, nätissä linjassa airot ja soutajat :)


 Esbo IF (nyk. Espoon soutajat) taktiikkapaleveri, joukossa yksi Takolainen.. :D

Seuraavana vuonna (v.2004) siirryin kilpailemaan yksikköön ja sain omien mittojen mukaan tilatun yksikön, Tuiskun. Tuisku on siis tänä vuonna 10v. ja hellän huolenpidon ansiosta edelleen kuin uusi. Keväällä kävin leirillä Tsekin Racicessa ja olin muutenkin hyvässä kunnossa. Kesältä muistiin jäin parhaiten Tanskan kisareissu junioireiden PM-kisoihin. PM-pronssi yksiköllä jäi vaivaisen 34 sadasosasekunnin päähän ja kaikki muut tytöt olivat avoimen soutajia. 


Sorö-regatta v. 2004 kuvat on tulostettu jostain kisakuvapalvelusta, josta ei saanut niitä tilattua Suomeen. 
Muisto se tämäkin on laadusta huolimatta.

Näistä junnuvuosista on nyt kulunut aikaa kymmenisen vuotta. Opiskeluiden ja perheen perustamisten yms. olemme molemmat palanneet Auran kanssa soudun pariin ja melko totisella & tavoitteellisella mielellä. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus laittaa taas kaksikko vesille, saas nähdä onko vanha tatsi tallella! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti