tiistai 3. kesäkuuta 2014

Hifistelyä

Olen soututekniikan suhteen samanaikaisesti innostunut hifistelijä ja superlaiska aikaansaaja. Mietin paljon tekniikkajuttuja sekä veneen säätämistä ja jokaisessa soututreenissä pyrin keskittymään huolellisesti ja miettimään kuinka voisin tehdä asioita paremmin. Isoissa veneissä on kirjoittamaton sääntö, että kesken soudun ei puhuta tai höpötellä, jos ei ole erityisen painokasta sanottavaa tai juttu pahasti kesken. Kääntöpaikalla tai juomatauolla käydään läpi tekniset asiat ja parannusehdotukset sekä muu smalltalk.

Laiskuus näkyy ehkä parhaiten veneen säätämiseen liittyvissä asioissa. Tiedostan jonkun ongelman, mutta kestää kauan aikaa tarttua asiaan ja fiksata se valmiiksi. Tällä hetkelläkin hankaimet ovat liian korkealla, mutta en ole jaksanut siirtää niitä alimmaisiin reikiin. Mitä enemmän painoni putoaa, sitä korkeammalla vene ui ja vastaavasti myös hankaimet ovat korkeammalla vedenpinnasta eli säätäminen on jatkuvaa, kunnes tilanne tulee painon suhteen stabiiliksi. Hankaimien siirtäminen sinänsä vie noin 5min aikaa, mutta koska tappiväli muuttuu myös ja se vasta onkin mielestäni hankala säätää, en ole jaksanut paneutua asiaan. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja mielellään mahdollisimman pian, sillä kisat lähestyvät uhkaavasti.


Teknisiin vimpaimiin liittyy myös veneen penkki, joka aiheuttaa harmaita hiuksia. Penkki on ollut alusta asti huono, mutta nyt kun soudan lähes pelkästään yksikköä ja treenien pituudetkin ovat pidempiä kuin ennen, olen todellisissa ongelmissa. Takapuoli kipeytyy ja koko alaselkä, pakarat, pohkeet ja jalkapohjat puutuvat. Treenin aikana alkaa voimistuva hermosärky, joka joskus jatkuu seuraavaan treeniin asti. Ärsyttävää.

Olen tehnyt pientä salapoliisityötä ja olen päätymässä uuden penkin hankintaan. Pehmusteet eivät auta ja kaikki muut keinot jumppaaminen yms. on kokeiltu. Uusi penkki olisi isommilla istuinluiden aukoilla, jotta istuinluut kääntyessään loppuvedossa mahtuvat paremmin penkin reikiin. Aika näyttää kuinka homma toimii. Oma lukunsa on myös löytää penkki, joka sopii veneeseeni, sillä kiskoleveyksiä on erilaisia, penkin pyöräkokoja on monia ja vieläpä penkin korkeuksissakin on variaatiota. Veneeni hankaintyyppi (normaali alumiinihankain) ei mahdollista leveämmän penkin hankintaa, sillä se ottaisi kiinni hankaimen keskipuun tukikaareen. Vaikeaa on!

Tässä tuoretta videota parin viikon takaa: Tahti on noin 27-28, vauhti 2.00-2.01



+ tehoa näyttää löytyvän matalallakin tahdilla
+ hidastuksesta tarkistin, että peppu ei karkaa ennen kiinniottoa (vanha virhe)
+ vetopituus on riittävän pitkä
+ voimankäyttö on hallittua, vene pomppi syksyllä paljon hitaammassakin vauhdissa, nyt liuku on ihan ok (vähän perä painuu, mutta keula ui nätisti)

- kädet saisi lähteä nopeammin sylistä
- hankaimet ovat liian korkealla (mitä olin jo ajatellut etukäteen) -> airot nousevat vedestä vähän liian aikaisin
- rytmi voisi olla vähän selkeämpi: nopea veto, rauhallinen palautus

Tässä vanhaa videota: Tahti 35-36, vauhti 1.48-1.50



+ vauhtia ja tehoa löytyy, vene silti liukuu
+ pitkä veto, rytmikin ok tahtiin nähden

- lopussa ihme pään nytkäytys
- tuota vauhtia ei jaksa kovin kauan pitää (nykyäänkään) -> kuntoa saatava edelleen ylös

Potentiaalia siis olisi, jos vain kunto riittäisi. Tekniikka riittää kansalliselle tasolle oman arvioni mukaan ihan hyvin tälläkin menolla, mutta miten siitä eteenpäin? Tosin en ole tavoitteita muualle edes asettanut. Treenaan ilman valmentajaa, mutta tekniikkajuttuihin kaipaisin apua. Valmentajia ei joka oksalla istu ja elämäntilanteeni ja treenisysteemini on hieman luotaantyöntävä valmentajan näkökulmasta.. :D

Välillä kuitenkin olen herkutellut ajatuksella, että mitä jos sitä koittaisi omat resurssinsa urheilun suhteen ihan loppuun asti. Aika näyttää, miten käy, ikääkin alkaa jo olla, että viimeisiä vuosia viedään, jos mielii panostaa ja tehdä tuloksia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti