perjantai 12. syyskuuta 2014

Sprintit ja soutukisakauden päätös

Viimeiset soutukisat on nyt käyty. Saldona oli SM-hopeaa kevyestä yksiköstä ja toinenkin hopea ripustettiin kaulaani miesten kasin coxin hommista. Ihan hyvä saalis tämän vuoden yhden SM-kullan ja yhden SM-pronssin kaveriksi, on nyt sitten värisuora kasassa. Etukäteen ei ollut kovin luottavainen olo kisoihin lähtiessä, sillä viimeistelytreenit eivät menneet ihan putkeen ja tunnetusti en ole mikään euroopan nopein. Kärsin taas vaihteeksi ihmeellisestä hengenahdistuksesta, kun tarkoitus oli vetää kovempia pätkiä ja kisoihin jouduin kaivamaan astmalääkkeet mukaan.

Venetraileri ihan tupaten täynnä. Yksi yksikkö jouduttiin laittamaan roikkumaan ja sidontaliinatkin loppuivat kesken.. 
Vähään aikaan ei onneksi tarvitse traileria pakata.
 
Vanha sotaratsu teki mitä tehtävissä oli ja nappasin kakkostilan vain 0,6sek turvin, kärki eli supernopea ystäväni A meni monta sekuntia edellä. A nappasi mitskun myös avoimesta naisten yksiköstä.


 Ensi vuodelle ohjelmaan tulee kyllä muutos nopeustreenien suhteen, sillä olen kyllä vanhentunut hidastunut aivan käsittämättömän paljon. Toisaalta kaksikossa Jämsänkoskella A:n kanssa avasimme pelin 1.40-1.45 vauhtia ekat 500m, joten en kai ihan toivoton tapaus ole. Tuskin A yksin sai venettä ja meikäläistä painolastina sellaiseen vauhtiin..


 Kisoissa oli monta lähtöä Smarkin hallinnassa, mutta onneksi tähänkin lähtöön saatiin podiumille pieni pilkahdus oranssia.

Etukäteen pelkäsin myös lähes hysteerisesti, että mitä banaaniradalla soudusta tulee. Pysyin kuitenkin ihan tismalleen suorassa ja coxin hommissa jopa kasi pysyi viivasuorassa temppuilevasta peräsimestä huolimatta. Perämieheksi jouduin sattumalta, sillä olin kuulemma ainoa saatavilla oleva riittävän kevyt ja joka on joskus ohjannut venettä. Perämies-punnitus oli kyllä paljon mukavampaa, kuin soutajien punnitus, sillä siihen sai tankata ihan vapaasti, kun tarkoitus on päästä minimipainon yli. Kirkkaasti meni läpi!

 Kuuluuko mitään? En ole ennen coxvoxia käyttänyt (sen verran on viimeisestä coxin hommasta aikaa) ja jos ei nyt olisi toiminut, niin ilmankin olisi kuulunut ihan omasta takaa.

 Kuka ei kuulu joukkoon? Palkintojen jaossa en meinannut saada mitalia ollenkaan, kun oli kerran miesten lähtö.. Vakuutin sitten palkintojen jakajalle, että olin ollut kisassa mukana peränaisena. 
Sääntöjen mukaanhan perämiehen sukupuolella ei ole väliä.

 Iso kiitos rakkaalle perheelle, sukulaisille ja ystäville kannustuksesta, tuesta, avusta, mukana elämisestä ja kaikesta tämän soutukesän osalta! :) Perheeni oli melkein jokaisessa reissussa mukana ja tuntuu, että kaikki nauttivat kisahösellyksestä ja kai se tapa tämäkin on viettää yhteistä aikaa.

 Jos alkaa väsy tulla, aina voi leikkiä mahallaan ja lepuuttaa siinä samalla.

 Tai sitten voi keinutella isin kanssa puoli tuntia ja katsella rantahulinaa ja maisemia.

Evässämpylärivi oli niin pitkä, että vaadittiin panorama-kuva.

 Aurinkoinen aamupuuro punnituksen jälkeen lasten leikkejä katsellen.

Sprinttiä kisamuotona en arvosta kovin korkealle, mutta oli hieno kisata ja päättää soutukausi hyvissä puitteissa ja kauniissa ilmassa. Kaukajärveltä on jo radat purettu viimeisiä reunapoijuja lukuunottamatta ja syksy lähestyy.

Mikäs se täällä on syksyllä pitkää lenkkiä soudella.

Samanaikaisesti tunnen ahdistusta soutukesän loppumisesta ja odotan innolla uuden kauden treenejä. Treeniohjelmien hahmotelmat ja vuosisuunnitelma alkavat olla valmiina, mukavaa päästä niitä toteuttamaan!

Vielä olisi ohjelmassa huomenna maastopuolimaraton Jämi21-XCrun-tapahtumassa. Toivottavasti juoksu menee hyvin, kävin tiistaina juoksemassa 30min tavoitekisavauhtia eli 5.00/km. Muuten sujui hyvin & helposti, mutta toinen pohje ja jalkapohja tulivat älyttömän kipeäksi. Toivottavasti jalat kestävät juoksurasituksen, sillä kunto tuntuu 1,5kk:n kisarupeaman jälkeen edelleen ihan hyvältä. :)


 Olisikohan aika uusia painonseuranta-lista? Lista on vaa'an vieressä ja siinä on koko kesän painotilastot. En ole muuten kertaakaan aiemmin soutanut samana kesänä näin montaa (4kpl) kisaa kevyessä :) Ehkä vähän vähempikin seuranta treenikaudella riittää, vaikka tarkoitus ei ole missään nimessä lässäyttää hommaa. Rasvaprosenttia on ainakin vielä varaa kiristää.

Lapsi on terve kun se leikkii ja I do it because I can. Nyt kun pääsen ainakin yhden leuan joka kerta kun yritän, on niitä vedettävä aina, kun tulee tanko vastaan. 

Viimeistely-juoksutreeniä, katso kengurun loikkaa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti