perjantai 12. joulukuuta 2014

Ätshiuuuuuuuu- kokemuksia siedätyshoidosta osa I

Onpas aika erikoista, kun keskellä talveakin vaivaa allergiaoireet ja joutuu käyttämään lääkitystä. Minulle aloitettiin lokakuussa vihdoinkin allergian siedätyshoito (koivu/leppä & timotei/ muut heinät). 

Koivu, tuo kaikkien allergikkojen rakastama puu :)
 
Ajattelin hieman kirjoittaa omia kokemuksiani tästä alkuvaiheesta, kun käytännön tietoa ei paljoakaan ole saatavilla. Siitepölyallergista kärsii jopa 20% kansalaisista eli mikään pikkuongelma tämä ei ole. Itselläni merkittävin tekijä varmasti sairastumiseen on huono perimä, sillä molemmilla puolilla suvussa sairastetaan vahvasti erilaisia allergioita ja astmaa.

Taustaa

Allergiani on puhjennut muistini mukaan 11-vuotiaana, jolloin sain ensimmäistä kertaa antihistamiinilääkityksen. Antihistamiinien avulla oireet pysyivät kurissa jäätävää väsymystä lukuunottamatta muutaman vuoden verran. Sitten mukaan astuivat myös nenäsuihkeet ja silmätipat. Vuosina 2004 ja 2005 ensimmäisen kerran kärsin äärimmäisen hankalista oireista, joihin lääkityskään ei oikein purrut. Syksyllä 2005 hakeuduin tutkimuksiin, joissa selvisi, että olen pahasti allerginen kaikelle muulle paitsi hevoselle ja pölypunkille. Tällöin tehtiin myös ensimmäinen rasitusastmakoe, joka oli negatiivinen.

Siedätystä ei tuolloin kuitenkaan suositeltu, sillä se olisi onnistunut silloisilla hoitomenetelmillä vain yksi allergeeni kerrallaan ja minulla oli moniallergia. Lääkäri ehdotti, että jos kokeilisin vielä pärjätä tavallisella lääkityksellä.

Muutama vuosi meni hyvin ja kun sain lisäksi ravintoherätyksen, huomasin terveellisen sapuskan ja tiettyjen ruoka-aineiden välttelyn auttavan ristioireisiin (hedelmä-, vihannes-, pähkinä- ja mausteallergiat). Pystyin yhtäkkiä syömään mm. luomuomenoita, erilaisia pähkinöitä ja kaikkia vihanneksia, vaikka aiemmin oli ollut ongelmia monien eri lajien kanssa.

Vuosi 2012 oli pahin siitepölyvuosi, mitä siihen asti oli pitoisuuksia ikinä mitattu työterveyslääkärini mukaan. Tein siivoustyötä, jossa altistuin koko ajan pölylle ja kemikaaleille, lisäksi ilma oli ihan vihreänään siitepölyä monen viikon ajan. Sain silloin ensimmäistä kertaa astmalääkityksen erittäin hankaliin allergioireisiin (nenä, silmät, korvat, kurkku, hakkaava yskä, hengenahdistus jne.) ja oli kauhea työ ennen lääkityksen aloitusta, kun piti varmistaa lääkkeiden sopivuus urheilijalle doping-säädösten puolesta. Onneksi nk. tavalliset astmalääkkeet ovat nykyään sallittuja. Joka kerta edelleen ennen kuin otan minkä tahansa uuden lääkkeen käyttöön, tutkin sitä koskevat säädökset ADT:n ohjeista.

Esimerkiksi erään nimeltä mainitsemattoman puolaisen naishiihtäjän norjalaisen kilpakumppanin käyttämä astmalääke kuuluu samaan kategoriaan kuin omani. Sitä voi siis kuka tahansa käyttää, mutta hyötyä on tutkimusten mukaan vain sairaudesta kärsivälle. En usko, että kukaan huvikseen käyttää kortisonisuihketta, jolla on myös pitkä lista haittavaikutuksia.

Vuosi 2013 oli hiukan helpompi sain ylimääräisinä oireina vain(!) korvakäytävän tulehduksen ja kuljinkin pitkälle kuumaan kesään ulkona ollessani panta päässä, jotta siitepölyä ei mene korviin.

Tänä vuonna alkuvuosi oli jo ongelmallinen. Talvella kun ei ollut lunta, katupöly tukki hengitysteitä jo lopputalvesta. Viimeinen niitti oli toukokuun lopussa ensimmäinen lämpimän ilman pyöräilylenkki, kun monta kertaa ajoin ihan sakean siitepölypilven läpi ja ajattelin vain, että tästä ei kyllä hyvä seuraa. Seuraavana aamuna heräsin siihen, että olin saanut ensimmäisen hallitsemattoman astmakohtauksen. Hiukan pelästyimme molemmat puoliskon kanssa, kun meni monta minuuttia, että happi ei mennyt eteen eikä taaksepäin ja haukoin henkeäni kuin kala kuivalla maalla. Tästä kohtauksesta seurasi kolmen viikon hakkaava ja loppumaton yskä, yhdet perutut soutukisat ja monta unetonta yötä köhiessä.

Sain taas astmalääkkeet ja vihdoinkin lähetteen Taysiin uudelleen tutkittavaksi. Kisakausi meni enemmän ja vähemmän taistellessa oireiden kanssa. Elokuussa todettiin, että keuhkoputkien tulehdusarvot ovat edelleen tapissa, vaikka pahin kausi oli jo ohi. Kävin myös EVH-kokeessa (kuivailma hyperventilaatio), mutta astmaa ei onneksi löytynyt. Loppudiagnoosi oli vaikea siitepölyallergia ja kausiluontoinen astma. Astmahan tarkoittaa suomennettuna keuhkoputkien limakalvojen kroonista tulehdusta. Itselläni tämä tulehdus esiintyy vain allergiakaudella ja helpottaa aina talvella.


Tuloslista uusimmasta Prick-kokeesta, jo arvo 3 tarkoittaa allergista reaktiota ja tuosta näkyy, että niitähän tuli. Ei sentään huippulukemia mitä oli ekassa kokeessa v.2005 kun leppä oli 17mm ja koivu 15mm. Prick-testi pitäisi olla suht luotettava näiden allergeenien testaamisessa.

Hoidon aloitus

Siedätyspistokset aloitettiin lokakuussa. Ensimmäisellä kerralla sain puolen tunnin välein 10, 100 ja 1000 yksikköä allergeeneja. Määrää on nyt asteittain nostettu, viimeksi maanantaina sain ensimmäisen täyden annoksen eli 100 000 yksikköä. Pistospäivinä pitää välttää kaikenlaista rasitusta, ei saa treenata eikä saunoa. Oman kokemukseni mukaan pitää ottaa monta päivää lunkisti, jos tulee pahoja oireita esim. lihassärkyä pistoskohtaan tai hengitystieoireita.

Hoito ei mielestäni ole mennyt ihan niin kuin strömsössä. Joka pistoksen jälkeen olen oireillut enemmän tai vähemmän. Pistoskohtiin on tullut isot, punoittavat "pahkat" moneksi päivää ja se kutina ja lihassärky on jotain ihan hirveää, tekisi mieli sahata kädet irti.. Monesti olen saanut flunssan heti pistoksen jälkeen tai kurkku on tullut kipeäksi ja nenä valuu. Silmiä kaihertaa ja nyt kun sain lapsilta ärhäkän silmätulehduksen ja heti siedätyspiikin perään, ei silmätulehdus parane ollenkaan.

Pistoksen jälkeen vastaanotolla pitää istua puoli tuntia ja vointia seurataan pistoksen jälkeen. Hiukan ehkä olen katkera, kun kenellekkään muulle potilaalle ei ole juurikaan reaktioita tullut, vaikka meitä monia siellä on samanaikaisesti. Ehkä tämä hoito sitten todella tulee minulle tarpeeseen.


 "Yleensä pistoksen kohdalle tulee hyttysenpiston kokoinen paukama". Öö niin vissiin, oli kyllä melkoinen megahyttynen.. Kuvasta ei näy se, että tuo punainen alue oli varmaan sentin verran kohollaan turvoksissa.

Raahaan jatkuvasti mukana astmapiippua ja adrenaliinikynää eli epipeniä, aina sairaalassakin tarkistavat, että onhan mukana ja jos ei ole, tulee pahaa silmää ja saa onneksi sieltä kynän lainaan kotimatkaa varten. Paitsi eilen ei ollut mukana, kun kesken treenin sain taas pahan astmakohtauksen. Ahdistava hengenhaukkominen sai vielä lisäpontta, kun tajusin, että niitä lääkkeitä ei ole mukana, vaikka pitäisi olla. Kipitin reippaasti pari sataa metriä kotiin (onneksi sali on kodin vieressä) ja astmapiipun ja puoliskon tuella sain rauhoitettua kohtauksen ja pelästyksen. Loppu hyvin ja kaikki hyvin.

Tästä viisastuneena pidän lääkkeet mukana ja ajattelin myös kirjoittaa aina salilla mukanani kulkevaan treenivihkoon henkilötietoni ja sairaustietoni, jos saan jonkun pahan slaagin niin osaavat muutkin auttaa. Esimerkiksi pyöräilijöille yms. urheilijoille valmistetaan Road-ID-ranneketta, johon saa laitettua henkilötietonsa. Ihan kätsyä, jos joutuu onnettomuuteen, niin pelastushenkilökunta tietää heti kuka olet jne.

Pistoksia on tullut nyt alkuvaiheessa noin 7 kertaa viikon välein. Nyt väli alkaa harventua, ensin 2 viikkoa ja sitten kuukausi jne. Lopullinen ylläpito on 7-8 viikon välein kolmen vuoden ajan. Elän siis hankalinta siedätyksen aikaa, kun pistosväli on tiheä ja annoskoko suuri, sekä hoito aluillaan eli keho hylkii allergeeneja edelleen voimakkaasti.

Siedätyshoito on tutkimusten mukaan tehokasta ja tuo avun jo ensimmäiselle siitepölykesälle. Oireet pysyvät hoidon lopettamisen jälkeen kurissa yleensä 7-10 vuotta. Jospa sitä terveellisiä elämäntapoja noudattamalla ne pysyisivät sitten lopullisesti poissa. Länsimaisten ihmisten vitsauksia nämä allergiat ja astmat ovat.

Toivottavasti saan oikeasti tästä kaipaamani hyödyn, en tunne ketään toista yhtä pahaa siitepölyallergikkoa ja urheilun kannalta se olisi ensiarvoisen tärkeää, että pääsen eroon näistä oireista.

Jatko-osia kirjoitan, kun homma etenee.

Lisätietoa ja linkkejä:
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/siitepolyallergia/
http://www.terveurheilija.fi/koulutukset/iltaseminaarienmateriaalit/getfile.php?file=260
http://www.siitepoly.fi/ 
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00485

Kohtalotovereita:
Minna Nummela
Karin Storbacka

4 kommenttia:

  1. Tsemppiä siedätykseen! Minulta on vastaavien, urheilua haittaavien oireiden takia siedätetty timotei ja pujo (erikseen). Parhaimmillaan käsivarren paukamat olivat noin kahdeksan senttiä halkaisijaltaan, sitten päätettiin, ettei molempia anneta samalla kertaa. Koska timotei aloitettiin aiemmin ja pujo lisättiin mukaan vasta perässä, koko hommaan meni monen monta vuotta. Sen jälkeen kuitenkin allergioiden aiheuttamat yleisoireet ovat helpottuneet. Tosin hankalimpia minulle ovat aina olleet heinäkauden astmaoireet, jotka eivät täysin ole poistuneet, mutta sitä tämän hoidon ei edes luvattu tekevän. Timotein alkuvaiheessa sain pistoksesta paukamia myös kasvoihin, jolloin annoksen nostovaihetta loivennettiin. Se sekoitti hetkellisesti pakkaa myös ristiallergioiden osalta, mutta onneksi oli yksittäinen kerta.

    Toivottavasti saat nyt vaivaavat oireet helpottumaan ja ensi kausi menee sujuvammin!

    -Minna

    VastaaPoista
  2. Kiitos tsempistä! Tämä on ollut kyllä paljon rankempaa niin fyysisesti kuin henkisestikin, mitä luulin ja mitä tuolta allergiakeskuksesta on annettu ymmärtää.

    Toisaalta tämä on varmaankin ainoa tie, jos aion soutaa ja kilpailla kesäaikaan eli vaihtoehtoja ei ole. Toivottavasti siedätyksestä on apua ja mitään pahempia komplikaatioita ei enää tulisi. :)

    VastaaPoista
  3. Uskon, että näät mahdollisen avun siedätyksestä jo ensi vuonna. Toki tulokset saattavat parantua vielä hoidon jatkuessakin, mutta merkkejä tehosta pitäisi näkyä käsittääkseni jo ekana vuonna. Minulla siedätys aloitettiin poikkeuksellisesti keväällä pölykauden kynnyksellä, ja vaikka annos oli ensin minipieni, se sekoitti kroppaa ja etenkin hengitystä kovasti. Siitä kaudesta ei jäänyt suurta kerrottavaa, ja seuraavakin kesä meni vielä takkuisasti, kun vasta vähän aikaa olin saanut "oikean kokoista" ylläpitoannosta. Jos muistan oikein, sain ensin jonkun tilapäisen hoito-ohjeen mukaan vain 10 000 sq-yksikköä ensimmäisen vuoden. Kun se nostettiin 100 000:een yksikköön, tuli uusi aalto hankaluuksia - ja taas keväällä. Mutta onneksi sinulla nostovaihe ei osu juuri kilpailu- ja pölykauden alle.

    -Minna

    VastaaPoista
  4. Mä olen saanut nyt kaksi kertaa täyden annoksen (100 000 yksikköä) ja viimeisestä ei tullut enää kovin pahoja oireita. Kortisonilaastarit ovat auttaneet paukamien hoidossa eli siihenkin ongelmaan löytyi apua. Minulla on myös täysi allergialääkitys + hoitava astmalääke käytössä lääkärin määräyksestä koko ajan. Kuulun riskiryhmään epäselvien astmakoetulosten puolesta. On kuulemma huomattavan suuri riski saada anafylaktinen reaktio.

    Treenit ovat kulkeneet kovin vaihtelevasti, mutta vaikea sanoa, kuinka paljon johtuu siedätyksestä. Uskon kyllä vakaasti siihen, että yleistä vastustuskykyä stressitila elimistössä on hiukan laskenut, sillä olen sairastanut melko paljon.

    Saanko Minna vielä sen verran kysyä, että missä vaiheessa uraa sinulle tämä siedätys aloitettiin ja kuinka kauan alkuvaiheen ongelmat kestivät? Kiitos tsempistä ja kokemusten jakamisesta, tämä on ollut todella tärkeää minulle :)

    VastaaPoista