perjantai 24. huhtikuuta 2015

Vika ergotesti

Viimeinen ergokoitos tuli vedettyä viime viikonloppuna, lauantaina 17.4. Vuorossa oli virallisen kisamatkan eli 2000m:n testi. Kova treenijakso näkyi jälleen vähän valmistautumisessa ja en ehtinyt ihan palautua paria päivää ennen tehdystä punttitreenistä. Mihinkään testiin/ kisaan en mitenkään erityisesti valmistautunut, vaan survoin ne treeniohjelmaan suurin piirtein sopiville paikoille. Kolme viikkoa parasta treenikautta ennen vesille pääsyä on vähän turhan pitkä aika omistautua pelkästään ergotulosten viilaamiselle.




Kuten jo todettu, testiin ei osunut ihan paras päivä. Jo alkuverryttelyssä loivensin hiukan keskivauhti-tavoitettani ja se kannatti. Lähdin matkaan 1.53,5 ekat 500m ja siitä tiputin tasaisen hyvään matkavauhtiin 1.55. Matkatonni sujui erinomaisesti ja rytmi oli tasainen ja tahti korkealla. Viimeiset 500m oli jalat ihan tönkköhapoilla ja jouduin hiukan lyhentämään vetoa, mikä tiputti myös vähän keskivauhtia. Ennätyslukemat karkasivat tavoittelemattomiin ja keskityin vain pääsemään maaliin ilman mitään megalomaanista notkahdusta.


Loppuaika oli 7.40,4 eli reilut pari sekuntia jäi ennätyksestäni (7.38,1 v. 2014). Paransin silti tammikuun ergokisojen aikaa 14,4 sekuntia, mikä on huikea kehitys vain kahden ja puolen kuukauden aikana. Tämä kahden tonnin aika suhteessa viiden tonnin aikaani on huono, mutta onneksi tuntuu olevan kunto noususuhdanteessa ja kovia treenejä en ole vielä hirveästi tehnyt. Viime vuotta näin jälkikäteen analysoiden huippukunto tuli ja meni juuri 2000m ergotestiin keväällä ja kesäsoudut menivät sitten miten menivät.


Hiukan jäi kaivelemaan hampaankoloon aika, olisin niin halunnut uuden enkan :D Varsinkin kun parin päivän päästä testistä olo tuntui ihan superhyvältä. Testi ja sen jälkeen tekemäni kolme hyvää PK-treeniä potkaisivat taas pykälän eteenpäin. Vedin parasta vauhtia PK:ta ergolla mitä ikinä ja erittäin matalalla keskisykkeellä (60min ave 2.22,5 keskisyke 119).

Hetken herkuttelin ajatuksella, pitäisikö yrittää uusia testi, mutta onneksi tulin järkiini. Nyt olen tehnyt siirtymää vesille parin lenkin voimin, mutta perinteiset kevättuulet ovat hiukan sotkeneet suunnitelmia. Panostus on niin kova, että toissapäivänä valtakunnallisesti tunnetusta aamu-unisuudestani huolimatta raahauduin ennen kukonlaulua vesille tuulia pakoillakseni. Se kannatti, eka lenkki yksiköllä ja oli kuin taukoa ei olisi ollutkaan. Aikaiset aamutreenit onnistuvat minulta onneksi huomattavasti paremmin ulkona kuin sisällä.

Toivottavasti kelit suosivat ja pääsee treenailemaan hyvissä olosuhteissa. Viime päivinä olen käyttänyt hyödykseni lasten päiväuniaikaa katselemalla huippusoutajien kisa- ja treenivideoita ja analysoimalla heidän tekniikkaa. Olen tehnyt hyviä oivalluksia ja toivottavasti myös teknisellä puolella tulisi kehityksiä. Mielenkiintoinen projekti. Paljon voi oppia ihan vain katselemalla. Videoita löytyy täältä.

Ja täältä pari omaa soutuvideota, eka testin lämmittelystä PK-vauhdista ja toinen siltä hyvin sujuneelta matkatonnilta itse testistä:



Ja loppukevennyksenä ihana Kaukajärvi 22.4.2015 klo 8.00 aamulla treenin jälkeen



keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kauppakassi VI- ei mitään uutta auringon alla

Tässä tulisi taas perinteinen kauppakassi-postaus, aikaisemmat löydät täältä: Kauppakassi. Aika usein teen ruokaostokset ostoslistan kanssa. Joskus kuitenkin en ole ehtinyt/ jaksanut/ muistanut tehdä listaa ja silloin helpottaa, kun hyväksi havaitut perustuotteet löytää vain silmäillen hyllyt läpi.



Meidän ruokakaupassa tehdään isoa remonttia tällä hetkellä ja kaupassa käynti on melko stressaavaa. Joka kerta tuotteet ovat ihan eri paikoissa ja remontista johtuen kauppa on täysin sekaisin. Olen päättänyt suhtautua positiivisesti ja melko hyvin siinä onneksi onnistunut, valikoima on myös parantunut remontin myötä eli asiassa on hyväkin puoli.

Tällaista sapuskaa tarttui mukaan tällä kertaa. Tässä puolen viikon ruokaostokset:

- Aamupala- ja välipalatarvikkeita
- 4 kertaa ruoka-ainekset, teemme kerran päivässä (yleensä iltaisin) ruokaa, jota sitten me kotona lounasta syövät lämmitämme seuraavana päivänä = toimiva konsepti :)


Maitotuotteita: Luomukevytmaitoa, mustikkasoppaa, mantelimaitoa, fetajuustoa, raejuustoa

Maitoa meillä kuluu kahvimaidoksi, keskimmäisen muksun ruokajuomaksi (tytöt eivät tykkää maidosta) ja muromaidoksi, silloin kun aamu on niin kiireinen tai olen väsynyt enkä jaksa keittää puuroa. Puuroa meillä syödään noin 5x/ viikko ja täysjyvämuroja pari kertaa viikossa. Jonkin verran maitoa kuluu myös ruoanlaitossa, muussiin, munamaitoon jne.

Mustikkasoppaa ostan silloin tällöin puuron päälle happamien marjojen kyyditsijäksi. Kummasti uppoaa lapsille puuro kirpsakoilla mustaherukoilla nopeammin, kun siihen hulauttaa pienen annoksen soppaa kyytipojaksi. Pieni keplottelu on kai sallittua? ;)

Juustonistinä aika usein mukaan tarttuu fetajuustoa salaatin höysteeksi. Tämä kunnollinen fetajuusto on parhaimman makuista ja hyvän maun takia sitä voikin käyttää hiukan säästeliäämmin. Tässä jutussa piilee sama viekkaus, kuin puuro-jutussakin. Jos fetalla höystettyä salaattia uppoaa paremman maun takia puoli kiloa enemmän, niin hyvä niin.

Ärsyttää aina TV:n laihdutus-ohjelmat, joissa käsketään paistaa kuivaa kananfilettä kuivalla pannulla ja mausteitakaan ei saisi käyttää. Ruuan tärkeä merkitys polttoaineena toimimisen lisäksi on  makuelämykset ja hyvä fiilis. Tämän seikan kun huomioi, on helpompi saada terveellisestä syömisestä pysyvä elämäntapa. 


Mustikoita. Näitä menee niin paljon, että huonoina mustikka-vuosina täytyy turvautua pakastealtaaseen. Muita marjoja en onneksi ole joutunut ostamaan ja pakastimesta löytyy tällä hetkellä: Puolukkaa, karviaisia, punaherukkaa, mustaherukkaa, tyrniä, mansikkaa ja vadelmaa. Kilon pussi kestää noin viikon viidellä hengellä, kun ohella käytetään edm. muita pakastimen antimia.


 Lihaosastolta kinkkua, broilerin paistileikettä ja kananpojan paistia. Ostamme leivänpäälliseksi yleensä juustoa, joskus myös kinkkua. Täysin lisäaineettomia tuotteita on joskus hiukan hankala löytää. Usein ostamme broileria vähän rasvaisempana versiona eli paistileikkeenä fileen sijasta. File on usein kuivaa, kallista ja mautonta. Ja sitä paitsi kannatan ekologisesti koko ruhon hyväksikäyttämistä pelkän sisäfileen sijasta. Nämä kanat päätyivät wokiksi ja uuni-kana-juures-vuokaan, erittäin maukasta oli.


Kasvisosastolta: Minttua, persiljaa, kahta erilaista tummaa salaattia, kukkakaalia, parsakaalia, herkkusieniä, punajuuria, purjoa, sitruunoita ja inkivääriä.

Kesällä kasvatan yrttejä itse takapihan lavassa, mutta muun ajan vuodesta ostan kaupasta lähes viikottain. Ei maistu kyllä yhtä hyvälle.. Salaateista valitsen aina mahdollisimman tummanvihreitä. Salaattia syödään salaatissa ja viherpirtelöissä. Kukkakaalia ja parsakaalia ostan viikottain. Kukkakaali laitetaan yleensä johonkin ruokaan mukaan ja parsakaalia syömme lisukkeena höyrytettynä. Herkkusienet menivät itämaiseen kanawokkiin. Kurkku salaattiin ja leivän päälle. Purjo ruoan valmistukseen ja inkivääri wokkimausteeksi. 


Vihanneslokerosta löytyi jo ennalta: kurkkua, porkkanaa, lisää sitruunoita ja punajuuria, inkivääriä, piparjuurta ja juuriselleriä. Porkkanoihin olen ollut jostain syystä koukussa pitkän aikaa. Olen muutaman kerran joutunut hakemaan niitä lisää tuosta lähikaupasta, kun ovat päässeet loppumaan kauppareissujen välillä. Kuorittuna sellaisenaan, ihan parasta! Selleri on perinteinen keittojuures ja keittoja olemme syöneet talvikauden läpi vähintään kerran-pari viikossa. Piparjuuri menee mausteena lähinnä kalaruuissa. Tosi hyvä kirpsakka maku. Sitruunat ovat käytössä mausteena lähes päivittäin.


Viljahyllystä tarttui mukaan seuraavaa: kaurahiutaleita, punaisia linssejä, ruskeita papuja, riisinuudeleita, pellava-tattarisämpylöitä ja kvinoaa.

Kaurahiutaleita kuluu viikossa 1,5-2kg eli aika paljon. Puuro on ihan paras aamupala paljon liikkuvalle suurperheelle. Punaisista linsseistä teen usein nopeasti valmistuvaa linssimuhennosta, johon saa kätevästi dumpattua kaikki puolinahistuneet, jääkaappiin unohtuneet vihannekset.

Vihanneksia + linssejä + purkki tomaattimurskaa/ kookoskermaa ja mausteita= valmis. Ruotsissa kasvatetuista ruskeista pavuista tein papu-kvinoattoa. Hyvää oli ja superterveellistä. Papujen kanssa teen usein lisukkeeksi kvinoaa, jossa on erinomainen proteiinisisältö täydentämään pavuista saatavia aminohappoja. Riisinuudelia wokkiin ja gluteenittomia supersämpylöitä välipalalle (muut meillä syövät etupäässä täysjyväruisleipää ja minä gluteenitonta ruokavaliota noudattavana näitä erikoissämpylöitä). 


 Lasten herkkuja: Viikunoita, taateleita, rusinoita ja saksanpähkinöitä. Kuivahedelmiä kuluu aika paljon ja pidän huolen, että lapset syövät niitä aina säilöntä- ja lisäaineettomina versioina. Sopivat kätevästi evääksi ja välipalalle hedelmien ja pähkinöiden kaveriksi. Itse nappaan usein pari taatelia makean nälkään ja jo helpottaa. Saksanpähkinät ovat vanhimman muksun lemppareita.


Sekalaista tavaraa: Luomuoliiviöljyä, kotimaista juoksevaa hunajaa, kala-mataoliiveja, luomuvalkosipulia, vapaan kanan munia, täysmehupillimehu kerhoevääksi poitsulle, kookoskermaa ja valkosipulijauhetta.

Oliiviöljy on eniten käytetty rasvan lähde ruokataloudessamme. Käytetään salaatinkastikkeissa, leivonnassa ja myös paistamisessa jonkin verran. Juoksevaa hunajaa kuluu ruuanlaitossa. Iltateehen laitan mahdollisimman rakeista ja kiteistä (eli vähemmän käsiteltyä, enemmän ravinteita sisältävää) kovaa purkkihunajaa. 


Juomapuolelta ruokien halpuutus-vichyä heräteostoksena ja kahvipapuja.


Hedelmäosaston poiminnat ovat melko vakiot jokaisella reissulla: luomubanaaneja, luomuomenoita, avokadoa, appelsiineja ja granaattiomenaa.

Tällaista tällä kertaa, kohta alkaa kasviskauden rospuutto-aika. Uutta satoa ei ole vielä kovinkaan kummoista valikoimaa ja vanhan kesän juureslaarit alkavat olla tyhjät. Tämä aiheuttaa oman päänvaivansa. Esimerkiksi espanjalaiset porkkanat eivät oikein herätä luottamustani. Onneksi kesä tulee nopeammin kuin arvaakaan ja sitten taas kaupat ja kasvimaat pursuavat kaikkea ihanaa ja värikästä syötävää.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Testikimara

Viimeisiä vetoja sisäkautta viedään. Kaukajärvi on hyvässä kuosissa, kaupungin pääty jo mustaa jäämössöä ja jäät sulavat silmissä joka päivä. Viikko olisi armonaikaa sulaa, ennenkuin olen suunnitellut siirtyväni vesille. Tietenkin olosuhteiden mukaan mennään, minulla ei ole tarvetta leikkiä hengelläni kylmien vesien ja vedenalaisten jäämöhkäleiden kanssa.

Hyvää treenijaksoa on pukannut, vaikka pikku flunssa maaliskuun lopussa käväisikin kylässä. Olen mitannut kuntoani monella hyväksi havaitsemallani tavalla. Testisetti alkoi pienimuotoisella voimatestillä perjantaina 3.4. Liikkeiksi valikoitui perusliikkeet penkki, kyykky ja maastaveto. Tulokset olivat parhaimmat, mitä koskaan. Vajaat pari kuukautta kestänyt aggressiivinen perusvoimapunttaus on tuottanut tulosta voimatasojen suhteen.

Tulokset olivat seuraavat (1 max.)

penkki 42,5kg
takakyykky 77,5kg
maastaveto 87,5kg







 Muita liikkeitä en tällä kertaa testannut, ihan riittävästi oli duunia vetää nuo kolme raskasta perusliikettä läpi. Tein alkuun epämääräiset sarjat lämmittelytoistoja, sitten kolmosta isoilla painoilla, jotta hermosto aktivoituu ja sitten oletettua maksimirautaa kehiin. Joka liikkeessä sai muutaman kerran nostaa maksimiakin, että toistoja tuli lopulta yllättävän paljon. Voimatuloksiin olen tyytyväinen, kehitystä on tullut, toki vielä on varaa parantaakin.

Teskikimaraa jatkoin kevään viimeisessä Teivo-cupissa pääsiäismaanantaina 6.4.  juoksemalla vitosen. Juoksin saman kisan myös viime keväänä ja tämä onkin oiva ei-lajinomainen (soutu) mittari testata kuntoa. Juoksin tällä kertaa 21.19 kun viime vuonna aikanani oli 22.07. Oiva parannus siis. Jos aikaa haluaisi vielä parantaa, pitäisi olla lähempänä kisapainoa. Meno tuntui melkoiselta lyllerrykseltä verrattuna viime syksyn juoksufiilikseen, kun paino oli monta kiloa matalammalla kisakauden jäljiltä.





Nyt olen tietoisesti hankkinut vähän lisää lihasmassaa ja pitäisi ottaa itseänsä niskasta kiinni ja alkaa vetää painoa hiukan lähemmäksi kisapainoa (ah kun syöminen on vaan niin mukavaa, varsinkin kun tekee kovaa treeniviikkoa, tulee imuroitua kaikki mahdollinen ruoka kitaansa). Alkukesästä ei ole ohjelmassa kevyen kisoja, niin ei tässä onneksi mikään kiire ole. Päinvastoin turha antaa tasoitusta painon kanssa, kun on tarkoitus kilpailla avoimessa ja karsia edustuspaikasta niinkin isoihin kisoihin kuin PM-kisoihin. Minulle tuo kevyen painoraja on aika tiukka ja vaatii aina oman keplottelunsa.

Juoksussa vedin hyvällä taktiikalla, lähdin ihan täysiä, hain hyvät selät alkumatkan vastatuuleen ja kääntöpaikalta adios ja omaa rytmiä karkuun. Viimeinen pitkä ylämäki oli kyllä hirveää möngerrystä ja vauhti putosi, mutta väkisin vielä kiristin sitten viimeiselle kilometrille, kun tuli alamäkeä ja tasaista. Keskisyke 180 ja max. 185. Annan juoksukisasta kiitettävän (9) arvosanan itselleni.

Juoksun jälkeen tuli joku ihmeellinen väli-ööverslaagi. Olo tuntui väsyneeltä ja pidin yhden lepopäivän lisäksi superkevyen päivän ja kun fiilis oli edelleen hiukan töttöröö, pidin vielä ylimääräisen lepopäivän. Tämä kannatti, sillä olo oli loppuviikosta jo paljon parempi.

Eilen kiskoin 5000m ergotestin, joka piti alunperin vetää jo joulukuussa, mutta silloinen yritys päätyi keskeytykseen. Nyt lähdin hiukan liian rohkealla alkuvauhdilla, mutta väkisin rimpuilin maaliin, vaikka viimeiset 2km oli todella tuskaa. Viimeinen tonni oli kyllä sellaista rämpimistä, että ei tiennyt kuinka päin olisi soutanut. Ihan eri laji kyllä juosta 5km kuin soutaa 5km täysiä. Hapot nousevat soutaessa niin korkeiksi, että koko kroppa on ihan räjähdyspisteessä. Aivot nollille vaan ja kymppivetoja laskemaan.

En ole aikaisemmin oksentanut urheilusuorituksen jälkeen, mutta nyt sain ilmeisesti hapot riittävän korkealle. Fiilis oli paljon karumpi kuin kynnystesteissä, joissa on mitattu yli 15 happoja joka kerta. Olo oli testin jälkeen pitkän aikaa todella huono ja loppuverryttelystä ei meinannut tulla mitään. 

Loppuaikani oli 19.55,8 keskivauhti 1.59,5 ja keskitahti 30. Edellinen ennätykseni parani siis lähes 20 sekuntia, mikä on hyvä tulos. Ihan mahtavaa, että pääsin maagisen 20 minuutin rajan alle. Huvittava pikkubonus on, että vedin ekat 2km kovempaa kuin ergo-SM-kisoissa tammikuussa :D


Vielä olisi ohjelmassa viikon päästä 2000m testi. Toivottavasti siellä myös tulisi uusi ennätys. Aineksia olisi, kunto on aavistuksen parempi treenivauhtien ja edm. testien perusteella, mitä viime vuonna. Onnistuminen vaatii hiukan myös tuuria, ettei osu testipäivälle mikään katastrofaalisen huono vire. Juoksukisassa oli hyvä päivä, mutta tuo 5k-ergotesti ei ollut todellakaan mikään paras mahdollinen päivä vireystilaltaan. Ehkä juoksukisa painoi vielä jaloissa ja tuo massiivinen välikuolema näiden testien välissä ei kyllä kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan. Onneksi olen tullut vanhaksi ja viisaammaksi ja uskalsin levätä, kun siltä tuntui.