torstai 4. kesäkuuta 2015

Epämukavuusalueella

Epämukavuusalue on sanana tituleerattu varsin trendikkääksi. Jotta kehitystä tulee, ihmisen pitäisi uskaltautua epämukavuusalueelle oli sitten kysymys työstä, urheilusta, opinnoista tai muusta vastaavasta.

 2-vuotias osaa vielä ottaa rennosti. "Äiti en jaksa enää siivota" ja eikun köllöttämään.

Urheilussa olen kokeillut hinautua epämukavuusalueella kuluneen kevään aikana. Olen vienyt treenaamista lähemmäksi jaksamisen rajaa kuin aiemmin. Joskus on tullut tehtyä treenejä, vaikka ei olisi ollenkaan palautunut edellisestä. Kehitystä ei tule, jos ei treenaa äärirajoilla, varsinkin kun pohjakunto alkaa olla jo normitasolla.

 Vielä muutama sata metriä maaliin. Tuntuu erittäin ikävältä, mutta silti sitä tekee vapaa-ehtoisesti.

Kunhan muistaa välillä kotiuttaa voitot eli pitää lepopäivän ja/tai kevyempiä viikkoja. Tämä kovaa treenaaminen ei toki tarkoita sitä, että vedetään nupit kaakkoon ja tehdään PK-treeniä maksimina vaan sitä, että treenataan kokonaisuutena (määrä, tehot) siellä lähellä rajaa, josta vielä juuri ja juuri palautuu pitkällä tähtäimellä.

Treenaaminen epämukavuus-alueella on vielä silti jotenkin helppoa, kun sattuu olemaan tällainen liikunta-ulkoilma-addikti. Todellista epämukavuusaluetta edustivat minulle eilen läpi käymäni AMK-haun fysioterapeutti-koulutuksen pääsykokeet. Ensin kolme tuntia palikkatestejä aikaa vastaan, joiden perusteella pääsin onneksi jatkoon. Matikka- ja logiikka-jutut olivat melko helppoja, suomenkielen tehtävät todella vaikeita ja enkku ihan siedettävä, vaikka olen perustankeroenklannin vääntäjä. Itsensä arviointi oli minulle helppoa, kun tätä elämänkokemusta alkaa jo olla.

Meillä jatkoon päässeillä oli ohjelmassa vielä liikuntakoe ja psykologin haastattelu. Liikuntakoe oli peruskauraa. Haastattelua odotellessa onneksi alkoi kierrokset laskea, mutta aika adrenaliinin huuruinen päivä oli. Keskittymistä keskittymisen perään ja pelko peffassa, ettei floppaa tyystin mitään osa-aluetta. Ei edes nälkä tullut ollenkaan päivän aikana, mikä on minulle todella harvinaista ja mistä pääsemmekin aasinsiltana sujuvasti seuraavalle epämukavuusalueelle.

Nimittäin kisapaino haltuun- projektille. Paino on jässähtänyt tukevasti lukemiin 64kg ja ei kiinnosta pätkän vertaa ryhtyä nälkäkuurille. Kroppa tuntuu hyvältä, treeni kulkee ja rasvaprosentti on silmämääräisesti melko matalalla. Näytän kerrankin ihan normaalilta ihmiseltä aavikkorotta-lookin sijasta.

Tästä varresta pitäisi hävittää noin 5-5,5kg. Vaikka olen alan ammattilainen, se ei ole helppoa. 

On pikkuongelma, kun kevyen puntariraja on se 59kg. Ensimmäiset kevyen kisat kisaan vasta elokuussa, mutta nyt pitäisi ottaa homma haltuun pikkuhiljaa. Lähestyvät PM-kisat karsitaan avoimessa ja myös itse kisat käydään avoimessa, enkä haluaisi antaa tasoitusta painolla tai laihduttamalla. Ehkä se tästä, mutta jostain syystä tuntuu poikkeuksellisen vastenmieliseltä ajatukselta laihdutella keskellä parasta kesää ja grillikautta.

 Vähemmän pihviä ja enemmän tuota vihreää ;) Kukapa sitä voisi vastustaa hyvää pihviä lohkoperunoilla ja kreikkalaisella salaatilla.

Eilisestä pingotus-päivästä palauttelen nautiskelemalla kupin kahvia, lukemalla hyvän dekkarin loppuun ja juoksemalla hyvän pitkän lenkin. Tuuliolosuhteet ovat sitä luokkaa, etten taida haastaa itseäni soudun suhteen tänään. Olo on kuin ylikypsällä spagetilla, kun stressitila purkautuu pääsykoe-rypistyksen jälkeen.

Yksi epämukavuus-alueelle siirtyminen on ollut soutaminen kelillä kuin kelillä. En ole väistellyt tuulia ja vesisateita ja soutua on kasassa vajaassa 1,5 kuukaudessa ilman etelän leirejä jo huikeat 370km, mikä on 235km enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Tosin viime vuonna oli hirveät sairastelut allergian takia.

 Aamulla kahdeksalta treeni tehtynä. Päiväksi lupasi kovaa tuulta. Treeniajankohtien kanssa pelaamalla voi myös hallita sääolosuhteiden luomia tilanteita.

Toivottavasti tuulet helpottavat ja kelit lämpenevät. Jotenkin fiilis on helpottuneempi kuin pitkään aikaan. Aion nauttia lopusta hoitovapaasta, treenata kovaa ja menen sitten opiskelemaan tai töihin, niin kaikki järjestyy tavalla tai toisella. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti