maanantai 15. kesäkuuta 2015

Kauksu KV 2015

Kesän kolmanneksi tärkeimmät soutukisat ja koko kauden toiset kisat ovat nyt takanapäin. Viikonloppu oli aika raskas urakka. Yhteensä 5x 2000m, joista neljä lähtöä urku auki ja yhdessä karsinnassa pääsin onneksi pintakaasulla.

Kokonaisuudessaan jäi ihan positiivinen fiilis. Taso on nyt hyvää kansallista tasoa ja ennen kaikkea suorituksissa näkyy tasaisuus. Pientä purtavaa jäi (taas yllättäen) hampaankoloon. Ihan parasta suoritusta en saanut aikaiseksi. Sunnuntaina olisi ollut tarjolla reipas myötätuulikeli, mutta jalat eivät jaksaneet painaa yhtään ja rentous oli tekemisestä kaukana.

Lauantain yksikkö:

Ihan ok veto vastatuuleen, teknisesti aika hankala keli. Sijoitukseni oli kolmas, mihin olin melko tyytyväinen. Erot vakkarikilpakumppaneihini olivat pienentyneet minun edukseni eli pientä kehitystä on tapahtunut Lappeenrannan kisojen jälkeen.

Harjoitusjakso näiden kisojen välissä oli ihan katastrofaalisen vaikea. Soutukelit ovat olleet ennätystuulia ja sitten minulta pöllittiin vielä kaupan päälle minulle niin rakas Krookus (fillari). Näistä kahdesta seikasta johtuen olen ollut pakotettu tekemään yhtäkkiä liian paljon jalkalenkkiä, joka on aiheuttanut erinäisiä jalkavaivoja. Onneksi uusi pyörä saapuu todennäköisesti tällä viikolla ja uudet lenkkarit ovat myös tulossa. Toivottavasti myös tuulet vähän hellittäisivät, jotta valmistautuminen PM-kisoihin onnistuu ja heinäkuussa saan hyvän treenijakson SM-kisoihin.


Lauantain kaksikko:

Soudimme Auran kanssa kaksikkoa maajoukkuenaisia Ullaa ja Eevaa vastaan. Vastatuuli oli melkoinen ja soutu ei oikein ottanut sujuakseen. Yleisesti ottaen kevyenluokan soutajat kärsivät aina hiukan vastatuulesta avoimia vastaan, mutta täytyy myöntää, että tässä soudussa näkyi myös tekninen kokemattomuus ja vähäiset yhteiset treenit. Ero venähti melkein 52 sekuntiin ja emme olleet tyytyväisiä lainkaan.


Sunnuntain yksikön alkuerä:

Muutama poisjäänti aiheutti sen, että tiputimme alkuerässä yhtä soutajaa pois. Sain samaan erään universiadeihin valitun avoimen soutajan Johannan, joka meni menojaan. Päätin kuitenkin pitää huolta kakkospaikastani, jotta saan paremman radan finaaliin. Ekalla tonnilla tein näköyhteyden muihin tyttöihin ja sitten keskityin vetämään hyvää rytmiä rennolla tahdilla ja lopulta pystyin hiukan jopa hölläämään vauhtia. Vedon jälkeen onnittelin itseäni, sillä en muista koska olisin päässyt avoimessa yksikössä jatkoon näin helpolla soudulla. Kova työ on siis tuonut kehitystä ja aina ei tarvitse käydä jokaista vetoa eloonjäämistaisteluna.

Sunnuntain yksikön finaali:

Jo alkuverkassa jalat tuntuivat älyttömän tahmeilta. Keli oli melko nopea myötäinen, mutta lopussa hiukan korkeampaa aallokkoa. Yritin aloittaa räväkämmin, mutta oli silti täysi työ vetää samaa vauhtia kuin seurakaverini Anni, joka on siirtynyt junioreista kevyeen tälle kaudelle.

Johanna ja Aura menivät menojaan ja totesin heti, että näillä reisillä ei nyt paljon haasteta. Lyhensin hiukan vetopituutta (mikä lipsahtaa helposti liian pitkäksi muutenkin) ja matkan teko tuntui kohtuullisen siedettävältä.

Tonnilla kiskaisin Anniin näköyhteyden puoliväkisin ja loppumatkasta tuli hiukan lisää eroa. Aikani oli 8.30,68, mikä on tämän kesän paras noteeraus. Hiukan on matkaa tälle kesälle asettamaani tavoitteeseen eli 8.00-8.10 aikaan, mutta kelin ja kunnon sattuessa samalle päivälle tavoite on mielestäni yhä realistinen. Voittajalle (Johanna) jäin 31sek, mikä oli myös kesän paras tappioni. Ihan ok soutu puupökkelöillä jaloilla.


Sunnuntain kaksikko:

Kaksikko oli edelleen hiukan vaikeaa. Soudussa ei ollut kovin hyvää rytmiä ja väsy painoi molemmilla. Aika jäi n. 5sek ennätyksestämme, mutta keli oli aika hankala. Myötätuulta oli, mutta aallokko sen verran korkeaa, että airot juuttuivat jatkuvasti. Saimme karsittua eroa 10sek pienemmäksi maajoukkuenaisiin, mutta totesimme, että kaksikko saa jäädä nyt lepäämään telakalle.

Emme pysty riittävästi harjoittelemaan yhdessä ja aika paljon kaikkia teknisiä puutteita löytyi kilpailuvauhtisesta soudusta. Totesimme myös, että molempien fysiikka saisi olla huomattavasti paremmalla tasolla, ennen kuin kaksikkoon satsaamista kannattaisi miettiä vakavasti.


Kaikenkaikkiaan voi analysoida tästä viikonlopusta, että tekeminen on pari pykälää parempaa kuin viime vuonna, mutta vielä riittää urakkaa. Toivottavasti tämä kisaviikonloppu potkaisee taas askeleen eteenpäin, sillä kahden viikon päästä on kisaohjelmassa pohjoismaiden mestaruussoudut Norjan Årungenissa. Osallistun naisten avoimeen yksikköön (kevyillä ei PM-arvoa) seurajoukkueena, sillä tämän viikonlopun esityksillä ei luonnollisestikaan irronnut maajoukkue-edustuspaikkaa.

Innolla tulevaa ulkomaankisareissua odotellen :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti