perjantai 3. kesäkuuta 2016

Kesän kynnyksellä

Heipä hei pitkästä aikaa. Kirjoittaminen on ollut luovalla tauolla, mutta täällä sitä ollaan ja porskutellaan eteenpäin. Ihanaa, kun on kesä ja lämmöstä sekä tyynestä soutukelistä on päässyt nauttimaan jo monena päivänä.


 Loma

Juuri nyt parantelen itseäni kesäflunssasta, joka aikaisti loman aloitusta suunnitelmien vastaisesti. Virallisesti kesäloma alkaa maanantaina ja kestää koko kesäkuun. Lomasuunnitelmissa on soutukisoja ja muutama pieni reissu maalle sekä varsinainen koko perheen kesälomamatka Itä-Suomeen. Kaksi telttaa, viisi makuupussia ja -alustaa odottavat käyttäjiään. Meille ei osu tänä vuonna lomat samanaikaisesti, mutta yhden pidennetyn viikonlopun saamme viettää yhdessä koko perhe. Toisaalta on hyväkin, että lapset saavat pitkän loman ja tietenkin taloudellisesti säästö on melkoinen päivähoitomaksujen muodossa.

Nukkuminen

Edellistä postausta kirjoitellessani kärsin hankalasta uniongelmasta, joka jatkui pitkälle kevääseen ja häiritsi jaksamista kaikilla elämän osa-alueilla. Tällä hetkellä nukkuminen on parempaa ja unettomuutta esiintyy ehkä keskimäärin kerran viikossa (aiemman 3-4 yötä/vko sijasta) ja sen kanssa tulen toimeen ihan hyvin. Toivottavasti lomalla saisi nukuttua loputkin univajeet pois, sillä väsymys ruokkii väsymystä ja liian väsyneenä on vaikea nukahtaa.



Urheileminen

On helpottanut henkisesti paljon, kun olen vaihtanut tavoitteellisesti treenimoodista armollisempaan fiilis-pohjaiseen treenisysteemiin. Silloin kun huvittaa olen paukuttanut määrää, tehoja ja kaikkia mahdollisia lajeja ja sitten kuin väsyttää, olen voinut pitää parikin lepopäivää peräkkäin.

Tuntikeskiarvo on tipahtanut aikaisemmasta noin 10h/vko noin 8h/vko. Ihan hyvä treenimäärä silti, sillä sairastelua on ollut jonkin verran, mm. huhtikuussa koko perheen kiertävä kolmen viikon oksennustauti. Ergo-soutu ja voimatreeni ovat jääneet liian vähälle, sitä vastoin kroppaa ja mieltä tuulettavaa "metsärämpimistä" on tullut vähintään riittävästi.



Kisat

Talven aikana ei tullut kierrettyä ergokisoja ollenkaan. Ekoihin kisoihin sattui flunssa ja pitkien matkojen aikaan alkoi edellä mainittu oksennustauti-kierre. Jämi42 tuli hiihdettyä helmikuussa, mutta ei osunut hyvä päivä kroppaan ja suksikin paakkusi eli lopputulos oli keskinkertainen. Ergolla olen soutanut muutamia kertoja  VK-AnK-MK 3x2km treenin päätteeksi 2000m 7.52-7.56 väliin eli mututuntumalla arvioiden kunto on vastaavalla matkalla ilman alle vedettyjä "kakstonnisia" kisasuorituksena tehden 7.45-7.50 luokkaa. 

Kesällä ohjelmassa ovat Lappeenrannan Kanavasoudut 11-12.6. Pienvene-SM 2-3.7. ja Rymättylän kansallinen 9-10.7. Juoksukisoja olen myös ruksinut kalenteriin, mutta niihin osallistun vain jos tuntuu siltä, että huvittaa juosta.

Opiskelu

Joku ehkä ihmettelee, missä loppukesän kisat? Olen hakenut opiskelemaan Fysioterapian koulutusohjelmaan sekä Tampereelle, että Rovaniemelle eli tulevaisuus on täysin auki. Pääsykokeiden toinen vaihe on ensi tiistaina ja samalla kokeella haetaan molempiin kouluihin. Opiskelupaikan tulokset tulevat 1.7. ja jos en pääse Tampereelle, on luultavasti edessä muutto pohjoiseen heinä-elokuun vaihteessa. Rovaniemelle sisäänpääsyn pisteraja on huomattavasti matalammalla kuin Tampereella. Viime vuonna jäin ihan hilkulle. Onneksi tänä vuonna kiintiö ammattitutkinnon perusteella hakeville on suurempi ja myös ensimmäistä kertaa käytössä on ensikertalaisten kiintiö.

Tämä kuningasidea syntyi lopputalvesta. Ehkä jotain kolmenkympin kriisiä, mutta olo on tullut yhä varmemmaksi siitä, että fyssarin hommia haluan loppuelämäni tehdä työkseni. Nykyinen työni on ihan kivaa, fyysistä ja vaihtelevaa, mutta ei mikään kutsumusammatti.

Ehdottomana luonteena en halua tyytyä "ihan kivaan". Eräänä iltana punaviinilasillisen ääressä puolisko sitten ehdotti puolitosissaan, että hakisin varavaihtoehtona Rovaniemelle. Hän selvitteli asiaa työpaikallaan ja lopputulos oli, että hän voisi mahdollisesti siirtää virkansa nykyisen työantajan palveluksessa pohjoiseen. Pari viikkoa asiaa sulateltuani päätin ruksia hakulomakkeelle myös tämän vaihtoehdon.

Rovaniemellä hiihtokausi pitenee molemmista päistä pari kuukautta ja rakastamme kaikki lapin luontoa. Soutaminen voi olla haastavaa, mutta löytyy kaupungista ainakin vettä ja ainakin kaksi kirkkovenettä sekä yksi melontaseura, että on siellä joku kalustovajakin oltava. ;) Ja tekemäni taustaselvityksen mukaan kaikilla kuntosaleilla näyttää kuvien perusteella olevan vähintään yksi ergo.

Nyt tsempataan kokeet ja toivotaan, että pääsen Tampereelle, joka olisi se käytännön kannalta helpoin vaihtoehto. Jos en pääse kumpaankaan kouluun, on laitettava mietintämyssy uudelleen päähän.


Fiilikset

Kuluneen vuoden aikana olen tullut paljon armollisemmaksi itselleni. Arvostan perhettä, tavallista arkea, tavallista arkiliikuntaa ja ylipäätään pieniä asioita paljon enemmän kuin ennen. Jos joku asia ei onnistu tai jotain jää tekemättä, niin mitä sitten? Vaikuttaa voi vain tulevaisuuteen. Vaarallista tosin on myös "sitkun" elämä. Ajatusmalli, johon tunnustan sortuvani vieläkin liian usein.

Paras on vain nautiskella nytkun-moodissa ja ihailla ikkunasta pihalla leikkiviä pikku-ipanoita välittämättä siitä, että näkökenttään osuu myös näkymä terassin parin sentin hiekka-siitelpölyseoksesta ja sikinsokin levällään olevista tavaroista.  Koska olen flunssassa otan kirjan käteeni, lepään ja nautiskelen siitä, ettei tarvitse tehdä yhtään mitään. Terassi kunnostustöineen ja siivouksineen jaksaa odottaa.

Ensi viikolla sitten taas kaikenlaisen touhun pariin :)